Monet ennustavat, että sähköautojen valtaannousu on vain ajan kysymys. John Cooper, BP:n Euroopan biopolttoainestrategiasta vastaava johtaja, uskoo kuitenkin nestemäisiin polttoaineisiin – joihin myös kehittyneet biopolttoaineet lukeutuvat – tieliikenteen energianlähteenä vielä pitkään tulevaisuudessa.
– Biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden yhdistelmä on jo nyt sekä hiilidioksidipäästöiltään vähäinen että hyvin kustannustehokas vaihtoehto tehokkaille, polttomoottoria käyttäville ajoneuvoille. Yhteiskunta voi hyötyä tästä yhdistelmästä merkittävästi.
- Biopolttoaineet, kuten nestemäiset polttoaineet yleensäkin, ovat edelleen tehokkain tapa vähentää kuljetusliikenteen hiilidioksidipäästöjä tulevina vuosikymmeninä.
Cooper myöntää, että sähköajoneuvoilla alkaa olla vakiintunut jalansija liikenteessä – ei kuitenkaan niin laaja kuin usein maalaillaan. Sähköautojen kehittämistyö on riippuvaista kannustimista, jotka tulevat veronmaksajille kalliiksi. Vielä ei myöskään ole olemassa toimintakelpoista sähköistä ratkaisua raskaalle liikenteelle.
– Biopolttoaineet, kuten nestemäiset polttoaineet yleensäkin, ovat edelleen tehokkain tapa vähentää kuljetusliikenteen hiilidioksidipäästöjä tulevina vuosikymmeninä. Nestemäiset polttoaineet tuovat valtiolle runsaasti tuloja: ne luovat liikennöitsijöille niin merkittävää lisäarvoa, että valtio voi määrätä niille korkeat verot. Vaihtoehdoiksi esitetyt ratkaisut eivät kerta kaikkiaan pysty samaan.
Parempi polttoainekoostumus
BP:llä on asiantuntemusta fossiilisista polttoaineista yli sadan vuoden ajalta, ja yhtiö on ehtinyt toimia myös biopolttoainetuotannon parissa jo neljännesvuosisadan ajan. Tällä hetkellä biopolttoaineet sisältyvät BP:n Downstream-segmenttiin, joka käsittää yhtiön tuotteet ja palvelut. Biopolttoaineiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa niin Euroopassa ja Yhdysvalloissa kuin monilla muillakin markkina-alueilla ympäri maailman.
Cooper vastaa biopolttoainestrategian toteutuksesta eri markkinoilla. Työ vaatii huolellista suunnittelua ja pitkäaikaisten vaikutusten ennakointia. Yksi suurimmista haasteista on keskittää raakaaineiden hankinta kestävästi muihin kuin ruoaksi soveltuviin lähteisiin.
– Pitkän aikavälin strategian kehittäminen vaatii keskustelua ja sopimista usean eri yhtiön kesken. Meidän on tehtävä sitoumuksia ja investointeja yhteisistä lähtökohdista, jotta voimme tuoda parempia biopolttoaineita osaksi polttoainesekoitusta.
Tässä kohtaa kuvaan astuvat UPM:n kaltaiset yritykset, jotka tuottavat uusiutuvaa dieseliä muista kuin ruoaksi soveltuvista raaka-aineista. BP haluaa osaltaan tukea kehitystä kohti toisen sukupolven biopolttoaineiden käyttöä.
– Olemme ehdottomasti kiinnostuneet tämän materiaalin hyödyntämisestä omassa liiketoiminnassamme. Euroopassa on käyty vilkasta keskustelua ns. ILUC-päästöistä eli biopolttoaineiden tuotantoon liittyvistä epäsuorista vaikutuksista maankäytön muutoksiin. Globaalisti kasvava biopolttoaineiden kysyntä saa maanviljelijät ympäri maailman ohjaamaan satojaan ruoantuotannon sijaan biopolttoaineiden raaka-aineiden valmistamiseen, mikä aiheuttaa lisää hiilidioksidipäästöjä. Cooperin mukaan jo olemassa olevia biopolttoaineita tarvitaan edelleen. Tästä eteenpäin keskiöön täytyy kuitenkin nostaa – sekä teknologian että tuotantomäärien osalta – ne biopolttoaineet, jotka tuotetaan jätteistä ja tähteistä ruoan tuotantoketjun ulkopuolella.
– Huomio on nyt keskitettävä siihen, miten voimme tukea kehittyneiden biopolttoaineiden kehitystyötä. Käytännöille on rakennettava pitkäkestoiset raamit, joiden puitteissa hinnoittelusta ja kysynnästä pystytään kertomaan luotettavasti, jotta myös sijoittajat voivat sitoutua asiaan suunnitelmallisesti.
Yhteiset käytännöt hakusessa
Biopolttoainetuotannolla on edessään tie, jota ei ikävä kyllä voi kutsua tasaiseksi. Alalla kohdataan jatkuvasti uusia esteitä, eikä lähitulevaisuus näytä juuri helpommalta. Biopolttoaineisiin liittyviin linjauksiin on tehty toistuvasti muutoksia: poliittiset päätökset ovat tarjonneet yllätyksiä niin yleisellä kuin yksityiskohtienkin tasolla, ja sekavan päätöksenteon lopputuloksena käytännöt vaihtelevat eri markkina-alueiden kesken.
– Päättäjien on alettava ymmärtää, miten suuri taloudellinen vaikutus heillä on markkinoihin. Ala tarvitsee kipeästi pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä vakaita linjauksia, jotta myös luodut liiketoimintamallit kantavat.
Viimeaikaisella raakaöljyn hinnan laskulla on silläkin ollut vaikutuksensa nestemäisten polttoaineiden markkinoihin. BP arvioi, että öljyn hinta pysyy alhaisena vielä seuraavien kolmen vuoden ajan.
– Monet yhtiöt näkevät vaivaa ymmärtääkseen markkinoiden dynamiikkaa. En kuitenkaan usko, että öljyn hinta kääntyy nousuun vielä vähään aikaan.
Yksi biopolttoainetuotannon taloudelliseen puoleen vaikuttavista seikoista on raaka-aineiden hinta. Esimerkiksi kasviöljyistä tai viljasta valmistettujen ruokapohjaisten biopolttoaineiden hinnoittelu globaaleilla markkinoilla ymmärretään verrattain hyvin. Monien jätteistä tuotettujen polttoaineiden markkinaalue on kuitenkin hyvin rajattu, minkä takia näiden raakaaineiden tulevia hinnoittelutrendejä on mahdotonta ennustaa. Ruokapohjaisiin biopolttoaineisiin verrattuna kehittyneisiin biopolttoaineisiin liittyvien projektien pääomavaltaisuus on tyypillisesti korkeampi. Tämän takia onnistunut liiketoimintasuunnitelma edellyttää pidempää takuuta turvatusta toiminnan tuloksesta.
Varovaista optimismia
Vaikka alan linjaukset ovatkin toistaiseksi epätarkkoja ja taloustilannetta leimaa epävarmuus, moni yhtiö on silti valmis sitoutumaan biopolttoaineisiin liittyviin investointeihin. Useimmilla mukaan lähtevillä tahoilla on jo olemassa jonkinlainen yhteys öljyteollisuuteen. Joukkoon liittyy kuitenkin myös UPM:n kaltaisia yhtiöitä, joilla on siihen omat syynsä.
– Integraatio on alati kasvava teema: yhtiöt haluavat yhdistää täysin uusia tuotteita olemassa olevaan liiketoimintaansa. Kyse on pohjimmiltaan liiketoiminnan laajentamisesta – ja sehän käy järkeen.
Cooper suhtautuu varsin optimistisesti kehittyneiden biopolttoaineiden kasvupotentiaaliin, mutta haluaisi silti nähdä muutoksia tietyissä asioissa. Hän toivoo, että biopolttoainelaitosten rakennuskustannuksia saataisiin laskettua ja että alalla alettaisiin puhaltaa enemmän yhteen hiileen. Tähän mennessä biopolttoainesijoittajat ja -tuottajat ovat keskittyneet lähinnä toistensa kanssa kilpailemiseen, vaikka energiaa olisi parempi suunnata yhteisen tarkoituksen tukemiseen.
– Suurempana tavoitteena meidän on selvennettävä biopolttoaineiden roolia osana nestemäistä polttoainesekoitusta, sillä tulemme tarvitsemaan sitä seuraavina vuosikymmeninä. Fossiiliset polttoaineet, biopolttoaineet ja tehokkaat polttomoottoriajoneuvot voivat yhdessä tarjota kilpailukykyisen ja hyödyllisen vaihtoehdon eurooppalaiselle taloudelle ja yhteiskunnalle.
