UPM:llä on Suomessa pitkät perinteet metsäteollisuudessa. Konsernin ensimmäiset puuhiomot ja paperitehtaat sekä sahalaitokset käynnistyivät 1870-luvun alkupuolella. Sellunvalmistus aloitettiin 1880-luvulla ja paperinjalostus 1920-luvulla. Vanerin valmistukseen konsernissa ryhdyttiin 1930-luvulla.
Nykyinen UPM-konserni muodostuu kaikkiaan noin sadasta aikoinaan itsenäisenä yrityksenä toimineesta yhtiöstä. Yritykseen ovat sulautuneet mm. seuraavat metsäteollisuusyritykset: Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Kaukas, Kajaani, Schauman, Rosenlew, Raf. Haarla ja Rauma-Repolan metsäteollisuus.
UPM:n aarnikotka vartioi metsän vihreää kultaa
UPM:n liikemerkissä esiintyvä eläinhahmo, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona, on nimeltään aarnikotka eli griippi. Se on alkujaan tarueläin ja suosittu heraldinen tunnus, jolla on kotkan pää ja siivet ja leijonan ruumis ja häntä.
Vanhimmat griipit on tavattu assyrialaisten ja babylonialaisten tarustossa. Myöhemmin aarnikotka esiintyy monessa eri muodossa mm. egyptiläisten ja persialaisten taiteessa. Eurooppaan aarnikotka välittyi antiikin Kreikasta. Sana griippi on alkuaan kreikan kieltä (kreik. gryps, lat. gryphus), josta se on siirtynyt moniin nykyeurooppalaisiin kieliin (eng. griffin, ransk. griffon, ruots. en grip, saks. der Greif).
UPM:n käyttöön taruhahmoa kuvaava tunnus tuli suunnittelukilpailun tuloksena. 1800-luvun lopulla tarvittiin erityisesti Venäjän kaupassa omaleimaista tavaramerkkiä. Nykyisen UPM:n kantayhtiöihin kuulunut Kymmene Aktiebolag pyysi tunnusehdotukset kahdelta tunnetulta taiteilijalta, Hugo Simbergiltä ja Louis Sparrelta. Valinta päätyi Simbergiin, jolta lunastettiin vuonna 1899 aarnikotkaa esittävä piirros. Merkki hyväksyttiin viralliseen käyttöön pari vuotta myöhemmin.
Yhtenä hyvin todennäköisenä selityksenä taruolennon valintaan pidetään aarnikotkan vertauskuvallisuutta: griippi on vartijaeläin, joka Pohjolan oloihin siirrettynä vartioi metsän vihreää kultaa. Nykyisin UPM:n liikemerkki on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut yritystunnus.
Aktiebolaget Walkiakosken tehdasalue vuonna 1915. Vasemmalla Tervasaaren sulfaattisellutehdas, taustalla Myllysaaren paperitehdas.
Sellutehtaan pakkaamo Valkeakosken tehtaalla.
Myllysaaren paperitehtaan sali Valkeakoskella.
