Kaukaan tehdasalue on kehittynyt ja kasvanut tuotantotarpeiden mukaan. Vuoden alussa Lappeenrannassa toimintansa aloitti biojalostamo, joka valmistaa UPM:n uusiutuvaa dieseliä BioVernoa.
UPM:n uusien liiketoimintojen biokemikaalien prosessikehityksestä vastaava Meri Ventola vetää viiden hengen tutkijaryhmää Lappeenrannassa. ”Meillä on erittäin hyvä henki ja yritys päällä. Pelikenttä on erittäin mielenkiintoinen, ja maailmalla vallitsevat megatrendit tukevat tutkimusaluetta voimakkaasti.”
Ventola sanoo, että UPM:n vahva osaaminen puuraaka-aineen käsittelyssä luo hyvän pohjan biokemikaalien valmistukselle. Haasteena on kemianteollisuuden tuotteiden ja markkinoiden ymmärtäminen ja se, kuinka omilla vahvuuksilla kilpaillaan kemianteollisuuden jättien joukossa.
”Esimerkiksi teknologiatoimittajilla on prosessissa keskeinen rooli, kun kehitetään uutta teknologiaa toisen sukupolven raaka-aineille. Toisaalta teknologiset hyppäykset saattavat tuoda mukanaan kustannustehokkuutta, jolloin voisimme valmistaa biopohjaisia tuotteita fossiilisia raaka-aineita halvemmalla.
”Ala kuitenkin kiinnostaa kaikkia merkittäviä toimijoita, joten kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii paljon työtä.”
Uusia sovelluksia
Biokemiallisten rakenneaineiden lisäksi UPM:n tutkimuskohteita ovat biofibrillit ja ligniini.
”Biofibrilleihin perustuva GrowDex-kasvualusta soluille on esimerkiksi mielenkiintoinen uusi alue. Biolääketieteen tutkimuskäyttöön menevää tuotetta voidaan käyttää erilaisten ihmissolujen kasvatukseen”, kuvaa Ventola innovaatiota.
Tavoitteena on löytää myös ligniinille uusia loppukäyttömahdollisuuksia.
”Kemiallisissa prosesseissa puuraaka-aineesta erotetaan ligniini, joka sinänsä on jo mielenkiintoinen materiaali. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi liimoihin, hartseihin tai hiilikuituihin”, hän lisää.
”Kokonaisuudessaan lisäarvon tuotto on tärkeä linkki uusiin innovaatioihin tähtäävän tutkimustyön ketjussa. Tavoitteenamme on, että pystyisimme kehittämään uusia ja nykyisiin verrattuna entistä kustannustehokkaampia tuotteita.”
Vesa Puoskari