"Paperin ja muovin yhdistelmiä on vaikeaa kierrättää. Keskityimme UPM Raflatacin raaka-ainejätteen kierrättämiseen ja tuotteistamiseen", nykyisin UPM Biocomposites johtajana toimiva Markku Koivisto kertoo.
Tähän mennessä ei oltu keksitty teollista käyttöä tarralaminaattien tuotannossa syntyville jätteille, joita ovat paperin ja muovin lisäksi silikoni ja muste. Nämä jätteet vietiin aiemmin joko suoraan kaatopaikalle tai poltettiin energiajätteenä.
UPM:n tutkijat huomasivat, että paperitarrajätteen sisältämien ligniinittömien selluloosakuitujen värinkestävyys on parempi kuin perinteisten komposiittituotteiden puukuitujen. Heidän onnistui kehittää patentoitu tuotantojärjestelmä, jossa syntyvän tiiviin pintarakenteen tahrankestävyys on parempi kuin perinteisten markkinoilla olevien komposiittilautatuotteiden.
Kyseessä on itseasiassa hyvin valikoitunut raaka-aine: sellupohjainen, arvokas paperi ja puhdas muovi, joka on käytännössä laminaatti. UPM ProFi -komposiitilla on iso etu verrattuna toimijaan, joka hyödyntää komposiiteissaan jätepuuta.
"Meillä on teknisesti ylivertainen komposiitti ulkokäyttöön. Säänkestävyydessä ja uv-kestävyydessä olemme markkinoiden paras. Säänkestävyys tarkoittaa muun muassa sitä, että vesi ei imeydy laudan pintarakenteen läpi", Koivisto jatkaa.
Yli 50 % komposiitin raaka-aineista saadaan UPM:n tarramateriaalituotannon jätteistä.
"Vaikka olemme olleet markkinoilla jo pian 10 vuotta, toista teollista yrittäjää paperimuovikomposiiteissa emme ole kohdanneet. Materiaalin teollinen hyötykäyttö vaatii valtavasti osaamista – jota meiltä löytyy."
2005–2007: Tuotanto starttaa – koneet kuljetettiin paikoilleen
UPM teki tutkimustyötä yhdessä Wienin yliopiston kanssa vuonna 2005. Samana vuonna tehtiin ensimmäiset konehankinnat Lahteen. Seuraava vuosi meni koneiden käyttöä opetellessa. Tuotannossa ajettiin testimielessä kulmasuojaimia, joita pian jo myytiin pakkaustarkoituksiin, lähinnä kotimaan vaneritehtaille.
Samoihin aikoihin terassikomposiitit alkoivat rantautua Eurooppaan.
"Olimme hyvään aikaan liikkeellä. 2008 myytiin ensimmäinen terassilautakuorma Saksaan ja Saksa onkin ollut UPM ProFi:lle huikea menestystarina."
Asiakkaiden lisäksi tärkeä sidosryhmä ovat olleet maailmanluokan muotoilijat. Yhteistyö Artekin kanssa virisi vuonna 2007
"Oli lottopotti, että Artek poimi meidät silloisen muotoilujohtajan Ville Kokkosen yhteydenoton kautta. Annoin Villelle yhden kulmasuojan, joka meni hänen kauttaan maailmankuululle arkkitehdille Shigeru Banille", Koivisto muistelee.
Japanilaisarkkitehti tunnetaan ekologisen arkkitehtuurin kehittäjänä ja edelläkävijänä. Hän oli hetki aiemmin aloittanut yhteystyön Artekin kanssa. Herra Ban kiinnostui materiaalista, sillä hän oli käsitellyt paperia kekseliäästi aiemmissakin töissään.
Artekilla oli ajatus osallistua Milanon muotoilumessuille ja UPM:stä löytyi sopiva kumppani. Loppu on historiaa. UPM pääsi näyttämään materiaaliosaamistaan ja Artek sai näyttävän tilan. Näin syntyi Artek-paviljonki, joka esiteltiin Milanon messuilla vuonna 2007 ja myöhemmin muissakin isoissa tapahtumissa. UPM ProFi:lle yhteistyö oli yksi monista jättiloikista.
Artekin ja UPM:n yhteistyöstä on syntynyt muitakin muotoiluteoksia, kuten UPM ProFi Floor -komposiittilaatta ja 10-UNIT SYSTEM -tuoli.
2008–2009: Tuotannon jättiloikka Saksan tehtaasta
Vuonna 2008 UPM ProFi sai investointiluvan Saksan tehtaaseen, joka päätettiin perustaa Bruchsaliin. Iso tehdasinvestointi paalutti biokomposiittien aseman.
"Kun muistelee tyhjiä halleja, ja sitä muutosta, kun hiljalleen koneita alkoi tulla halleille, tuntui, että jotain isoa on nyt saavutettu! Tehdas tuo edelleen suurta mielihyvää ja ylpeyttä."
2010–2015: Liiketoiminnaksi kasvukipujen kautta
Seuraava jättiloikka tapahtui vuonna 2010 Shanghain maailmannäyttelyssä, jonne Teemu Kurkela suunnitteli Suomen paviljongin. Rakennuksen julkisivussa hyödynnettiin yli 20 000 komposiittipaanua, ja UPM:n tuotteet olivat muutoinkin näyttävästi esillä.
Vuonna 2010 UPM ProFi keräsi muitakin tunnustuksia, joista yksi merkittävimpiä oli Green Good Design. Saksassa UPM ProFi palkittiin Best Innovator -tunnustuksella kestävää kehitystä tukevasta innovoinnista.
Seuraavana vuonna UPM ProFi sai PEFC-metsäsertifikaatin ja UPM ProFi Deck -terassijärjestelmä CE-merkinnän. Tuotepuolella valikoima alkoi laajentua ja markkinoille tuotiin uusia tuotteita, kuten porraslauta, jota voi käyttää sekä rappusten rakentamisessa että terassireunojen viimeistelyssä.
Lisävaihtoehtoja asiakkaille edustavat julkisivupaneeli, aitaelementti ja jo aiemmin lanseerattu komposiittilaatta. Isoin muutos markkinoilla alkoi vuosina 2014–2015, jolloin trendiksi nousivat lehtipuulautaa jäljittelevät tuotteet.
"Puujäljitelmä on trendi ja kasvun moottori, johon UPM ProFi haluaa päästä mukaan", Koivisto alleviivaa.
Komposiittiala on erittäin kilpailtu; alalla on noin 90 toimijaa, ja trendien mukaan tulee muuntautua ketterästikin. UPM ProFi on laajentanut sekä tuoteportfoliotaan että asiakaskuntaansa. Työsarkaa riittää, sillä UPM ProFi on suuri pienissä maissa ja pieni suurissa maissa. Potentiaaliakin on, sillä komposiittiterassimarkkina on kasvanut Euroopassa noin 15 % vuosivauhdilla vuodesta 2007 lähtien.
UPM ProFi:n kilpailuetuja ovat helppohoitoisuus ja ympäristöystävällisyys. Raaka-aine on pitkälti kierrätettyä ja sitä voidaan kierrättää edelleen. Jouluun 2015 mennessä UPM ProFi on kierrättänyt peräti 30.000 tonnia jätettä. Ihmiset haluavat jatkossakin hyvännäköisiä ja helppohoitoisia tuotteita. UPM ProFi -tiimi tähtää isoihin kisoihin: nappulaliigasta ammattilaiskentille.
