UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska sanoo, että UPM:n Biofore-strategia on tutkimus- ja kehitystyön ja uusien tuotteiden vahva perusta.Uuden teknologian kehittäminen ja tuotteiden tuominen markkinoille vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kehityskaari laboratoriosta markkinoille kestää usein noin 7-10 vuotta.
”Merkittävimmät uudet innovaatiot tapahtuvat perinteisiä teollisuuden raja-aitoja rikkovilla alueilla. Kun yritys siirtyy innovaatioiden myötä uusille alueille, niin tämä on myös riski liiketoiminnan kannalta. Riskiä voidaan jakaa tekemällä yhteistyötä johtavien laitetoimittajien kanssa sekä verkottumalla tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa.”
Fossiilisten tuotteiden kaltaisia
Ovaska arvioi, etteivät biotalouden tuotteet kokonaan korvaa fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuvaa teollisuutta, joten toimialat elävät varmasti rinnakkain pitkään. Myös arvoketjuun pääsy vie uusilla tuotteilla aikansa.
”Lähtökohtanamme on kehittää niin kutsuttuja drop in -vaihtoehtoja. Pyrimme siihen, että esimerkiksi toisen sukupolven uusiutuvat biopolttoaineet ja biokemikaalit vastaavat molekyylirakenteeltaan petrokemian tuotteita, jolloin teknisen soveltamisen kynnys on matala ja asiakkaat voivat käyttää tuotteita sellaisenaan.”
”Tämä on samalla yksi tapa vähentää uusiin tuotteisiin liittyvää riskiä, ja samalla se mahdollistaa nopean markkinoille menon sekä tuotannon skaalauksen”, hän lisää.
Toisena kehitystyötä ja investointeja edistävänä tekijänä Ovaska näkee lainsäädännön ja sääntelyn esteiden purkamisen. ”EU ja jäsenvaltiot säätelevät voimakkaasti esimerkiksi energiaa ja biopolttoaineita, mutta biokemikaalien osalta regulaatio ei ole yhtä vahva. Markkinoille pääsyä vaikeuttavat myös tuotteiden tekniseen hyväksymiseen liittyvät prosessit, jotka ovat usein hitaita ja hankalia.”
Pilotointi välttämätöntä
Laboratorioissa tutkimusta voidaan tehdä tiettyyn rajaan saakka, mutta kehitteillä olevien tuotteiden ja valmistusprosessin toimivuutta on päästävä testaamaan demo- ja pilottilaitoksissa nopeasti. ”Suuren mittaluokan prosessiteollisuudelle pilotointi on välttämätön vaihe. Vain näin saamme riittävän luotettavan näkemyksen siitä, toimivatko uudet tuotteet tehokkaasti ja pääsemmekö kustannuksissa tasolle, jonka varaan voimme rakentaa kannattavaa liiketoimintaa pidemmällä aikavälillä.”
”Kaikkia uusia innovaatioita ei ole välttämättä pystytty testaamaan Euroopassa, joten valmistusprosessia on pilotoitu esimerkiksi Yhdysvalloissa. Nyt epäkohtaa pyritään korjaamaan myös täällä lisäämällä rahoitusta uusien pilottilaitosten rakentamiseksi biotuotteille.” Varsinaisen tuotannon aloittaminen vaatii usein suuria laiteinvestointeja. Esimerkiksi UPM BioVernoa valmistavan UPM Lappeenrannan biojalostamon kokonaisinvestoinnin arvo oli 175 miljoonaa euroa.
Kiitosta biotalousstrategialle
Ovaska huomauttaa, että tutkimuksen ja investointien kannalta on olennaista, että rahoitukseen liittyvää taakkaa ja riskiä voi jakaa useamman toimijan kesken.
Esimerkiksi Euroopan komissio osallistuu vaativien tutkimus- ja innovaatioprojektien rahoitukseen yhdessä teollisuuden kanssa. Yksi rahoitusvälineistä on Bio-based Industries Consortiumin (BBI) yhteishankkeet, joiden tavoitteena on tuoda lisää investointeja kestävän biotalouden kehittämiseksi Euroopassa. BBI:n budjetti on noin 3,7 miljardia euroa. UPM on konsortiumin perustajajäseniä.
Uudenlaiseen rahoitusmalliin liittyvästä yhteistyöstä Ovaska nostaa esille UPM:n vetämän ValChem-hankkeen, jolle EU on myöntänyt tukea 13,1 miljoonaa euroa. Projektin kokonaisbudjetti on noin 18,5 miljoonaa euroa. UPM:n lisäksi projektissa on mukana ruotsalainen teknologiantoimittaja Sekab, ranskalainen start up-yritys METabolic Explorerin sekä Darmstadin yliopisto.
ValChem-hanke hyödyntää laajasti metsäteollisuuden, kemianalan sekä biotekniikan asiantuntemusta. Tavoitteena on valmistaa puupohjaisia kemikaaleja, jotka ovat laadultaan ja tuotantokustannuksiltaan kilpailukykyisiä öljypohjaisten materiaalien kanssa.
”Projekti on hyvä esimerkki, kuinka EU-rahoitus tukee biotalouden hankkeita ja hajauttaa rahoitukseen liittyviä riskejä. Tähtäämme tiettyyn tuotesegmenttiin, joten asiakkaat kytkeytyvät kehitystyöhön jo varhaisessa vaiheessa”, sanoo Ovaska.
”Emme tietenkään voi toimia julkisen rahoituksen varassa, mutta se toimii osaltaan tuotekehityksen vauhdittajana ja riskin pienentäjänä.”
Vahvaa tutkimusosaamista
Ovaska kiittelee myös suomalaisen julkisen rahoituksen ja tutkimusyhteistyön saavutuksia Tekesin ja VTT:n kanssa. Suomessa yritysten ja tutkimusmaailman välille on julkisen rahoituksen tukemana kehittynyt tiivis yhteisö.
”Meillä on runsaasti osaamista eri alueilla, mutta innovaatioiden muuntaminen kaupallisiksi tuotteiksi ja tuotannon skaalaaminen suureen mittakaavaan on ollut kohtuullisen vaatimatonta. Haaste on ollut vastaavanlainen koko EU:n tasolla”, hän lisää.
”Haluaisimme muuntaa myös suomalaista rahoitusmallia entistä kansainvälisempään suuntaan ja avata portteja myös ulkomaalaisille toimijoille, sillä suurimmat markkinat ovat viimekädessä maan ulkopuolella. Kansainvälisestä yhteistyöstä hyötyisivät sekä suuret että pienet yritykset.”
Vesa Puoskari
