Loppukesällä näkyvät sinileväkukinnat ovat merkki liiallisesta rehevöitymisestä. Sinilevä hyödyntää meressä olevia ravinteita ja kun niitä on liikaa, syntyy massiivisia levämääriä. Sopivan lämpimissä ja tyynissä olosuhteissa sinilevä nousee pintaan ja muodostaa laajoja myrkyllisiä levälauttoja.
Tänä kesänä sinileväkukintojen riski on ollut suuri merialueiden ravinnepitoisuuksien runsauden vuoksi. Levien esiintyminen on ollut vaihtelevaa, sillä sääolosuhteet vaikuttavat kasvustojen syntymiseen merkittävästi. Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) havaintojen mukaan heinäkuun lopulla lämpimämpien säiden myötä Suomen lounaisilla avomerialueilla sekä Itämeren pääaltaan pohjoisosissa oli runsaasti sinilevää sekä pintakukintoina että sekoittuneena veteen. Elokuun epävakaan ja viileän sään vuoksi merivesi on paikoittain erittäin kylmää, ja runsaat tuulet ovat sekoittaneet levän veteen ja kuljettaneet kasvustot ranta-alueille.
Konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan
Itämeren rehevöityminen johtuu pitkään jatkuneesta liiallisesta ravinteiden, erityisesti fosforin ja typen pääsystä mereen. Aikaisemmin ravinteita tuli suuria määriä teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesistä, nykyisin suurin kuormituslähde on maatalous.
”Itämeren rehevöitymisen tila on edelleen erittäin huolestuttava. Loppukesän laajat sinileväkukinnot osoittavat, kuinka kipeästi tarvitsemme lisää nopeita toimenpiteitä ravinnekuormituksen kuriin saamiseksi. On tärkeää, että yksittäiset toimijat ovat ottaneet vastuuta ja sitoutuneet tilanteen parantamiseen” kertoo suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF Suomelta.
Hallituksella ravinteiden talteenottoa koskeva tavoite
Suomen hallitus teki BSAG:lle Itämeri-sitoumuksen ravinteiden kierrättämisestä jo vuonna 2010, ja teema on kirjattu nykyiseenkin hallitusohjelmaan yhtenä kiertotalouden tärkeänä painopistealueena. Tavoitteena on lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä prosessoidaan vuoteen 2025 mennessä.
Osana tätä hallituksen kärkihanketta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut kolmivuotisen ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman. Sen tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimusta, kehitystä, innovointia ja investointeja. Yritykset voivat hakea taloudellista tukea omiin, ohjelman tavoitteet täyttäviin hankkeisiinsa.
UPM vähentää tehdasalueidensa lähivesistöjen kokonaisravinnekuormitusta
Baltic Sea Action Group (BSAG) on Suomessa toimiva säätiö, joka tekee arvokasta työtä Itämeren hyvinvoinnin parantamiseksi ja tasapainoisen tilan palauttamiseksi. BSAG:n toiminnan ytimessä on kestävän ravinteiden hallinnan ja ravinnekierrätyksen edistäminen. Säätiö kokoaa yhteen toimijoita, jotka tekevät säätiölle sitoumuksia. Ne ovat lupauksia tehdä omassa toimintaympäristössä parannuksia, esimerkiksi ravinteiden käytössä, Itämeren tilan parantamiseksi.
UPM on tehnyt BSAG:lle jo kolmannen sitoumuksen. Yhtiön tavoitteena on, että kaikkien tuotantolaitosten kaikki jäteveden puhdistuksessa käytetyt ravinteet ovat kierrätettyjä vuoteen 2030 mennessä.
”Olemme erittäin tyyväisiä UPM:n sitoumukseen, ravinteet pitää saada laajasti kiertoon, jotta niitä ei enää päätyisi ihmisten toimien seurauksena vesistöihin. Isona toimijana UPM avaa tietä ravinteiden kierrätykselle ja näyttää esimerkkiä pitkäjänteisestä Itämeri-työstä”, toteaa BSAG:n ohjelmajohtaja Marja Koljonen.
Uuden sitoumuksen tavoite on haastava mutta mahdollinen, sillä nykyteknologia mahdollistaa ravinnekierrätyksen. Tästä Rauma on hyvä esimerkki.
Case Rauma
Rauman metsäteollisuuden kaikki jätevedet on käsitelty biologisesti jo vuodesta 1991 lähtien. Huhtikuussa 2002 UPM ja Rauman kaupunki aloittivat jätevesiensä yhteispuhdistuksen, jonka tavoitteena oli Rauman seudun ravinnekuormituksen, erityisesti typpikuormituksen, vähentäminen.
Metsäteollisuuden jätevesissä on orgaanista kuormaa ja vähän ravinteita, joten biologisen puhdistusprosessin toiminnan turvaamiseksi jätevedenpuhdistamoihin täytyy lisätä typpeä ja fosforia. Yhdyskuntajätevesissä ravinteita on runsaasti, ja yhteistoiminnalla pyritäänkin tehostamaan ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä UPM:n jätevedenpuhdistusprosessissa.
Raumalla yhdyskunnan jätevesien lisäksi UPM hankkii ulkopuolisilta toimijoilta runsaasti ravinteita sisältäviä sivujakeita, joilla korvataan fosforia ja typpeä. Kaikki osapuolet hyötyvät, kun lähes kaikki perinteinen ravinne on korvattu kierrätysravinteilla eivätkä ne joudu vesistöön. Raumalla käytetään ravinnelähteenä biokaasulaitoksen rejektivettä, joka on mädätysprosessin yhteydessä syntyvää typpirikasta jätevettä. Kokemuksen perusteella UPM:n, yhdyskunnan jätevedet ja biokaasulaitoksen rejektivesi täydentävät toisiaan, ja tulokset puhuvat puolestaan: yhteispuhdistuksen aikana kokonaistyppikuormitus on puolittunut, ja vesistöön päätyvät rehevöittävät typpiyhdisteet ovat kokonaisuudessaan vähentyneet noin 94 prosenttia.
UPM:n 16 puhdistamoilla globaalisti tarvitaan yhteensä 2 miljoonaa kiloa typpeä ja 170 tuhatta kiloa fosforia vuodessa. Vastaavalla fosforimäärällä voisi lannoittaa 11 300 hehtaaria peltoa, mikä vastaa 226 000 kappaletta 500m2 puutarhapalstaa. Tarvittavan typpimäärän sitomiseen vaaditaan yhteensä noin 35,4 GWh energiaa, mikä vastaa noin 1 900 omakotitalon vuosittaista energiankulutusta. Aivan pienistä ravinnemääristä ei siis ole kyse, joten ravinteiden kierrättäminen on sekä tarpeellista että järkevää. UPM:n käyttämä ravinnemäärä ei päädy vesistöihin, vaan ne hyödynnetään uudelleen. UPM:n jätevedenpuhdistusprosessi tarjoaa käyttökohteen muiden ylijäämäravinteille ja siten estää näiden pääsyn vesistöön.
Lisää ravinteita uusiokäyttöön
Rauman esimerkin innoittamana UPM:n kaikkien tuotantolaitosten biologisille jätevedenpuhdistamoille etsitään vastaavia ravinnelähteitä, kuten yhdyskuntajäte- ja rejektivesi Raumalla. Tavoitteen saavuttamiseksi palkattiin projektityöntekijä kartoittamaan jokaisen UPM:n jätevedenpuhdistamon ravinnetarpeiden määriä ja etsimään mahdollisia ravinnelähteitä. UPM etsii paikallisesti ja globaalisti kumppaneita, joiden jäte- ja sivuvirtojen sisältämät ravinteet voitaisiin saada uusiokäyttöön ja näin estää ylijäämäravinteiden kulkeutumisen vesistöihin.
Ravinteita kierrättämällä UPM edistää Itämeren ja muidenkin vesistöjen hyvinvoinnin ja luonnonmukaisuuden säilyttämistä.
Lue ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta »
Kuva: Janne Gröning
