”Niiden joukkoon on noussut myös ilmastonmuutos, jonka etenemisestä olemme saaneet nyt pitävät todisteet”, 70-vuotias norjalaisprofessori toteaa. Talouden iso trendi Randersin mielestä on, että tulevina vuosikymmeninä etenkin kehittyneet maat joutuvat tyytymään huomattavasti totuttua alhaisempiin kasvulukuihin.
Tähän vaikuttavat väestön ikääntyminen ja työn tuottavuuden kasvun hidastuminen. Kun yhteiskunta vaurastuu, ihmiset siirtyvät erilaisiin palveluammatteihin. Myös terveys- ja sosiaalisektori työllistää entistä useampia.
”Näillä aloilla tuottavuuden nostaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin teollisuudessa tai maataloudessa. Tuskinpa edes haluamme, että robotit hoitaisivat tulevaisuudessa esimerkiksi vanhuksiamme.”
Ilmastonmuutos vaatii investointeja
Randers odottaa, että maailman bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palvelujen määrä kaksinkertaistuu seuraavan 40 vuoden aikana. Samaan aikaan hän odottaa väestönkasvun vähitellen hidastuvan ja saavuttavan 8,1 miljardin ihmisen huipun vuonna 2040.
Henkeä kohden laskettu keskimääräinen kulutus kasvaa ja yhä suurempi osa kansantulosta menee tulevaisuutta turvaaviin investointeihin. ”Viime vuosikymmenien aikana maailman kansantuotteesta on mennyt investointeihin keskimäärin 25 prosenttia, jatkossa ehkä jopa 40 prosenttia.” Investointeihin Randers laskee esimerkiksi teiden ja tuotantolaitosten kaltaisen infrastruktuurin, liikennevälineet ja koulutuksen.
Etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja vahinkojen korjaamiseen tarvitaan tulevina vuosikymmeniä valtavia rahasummia.
”Merenpinnan nousu pakottaa Hollannin korottamaan suojavalleja. Norjan on louhittava tieosuuksia kallion sisään, kun ikiroudan sulaminen lisää maanvyörymiä vuonoalueilla”, Randers havainnollistaa.
Peliä ei ole menetetty
Isoja investointeja vaatii myös siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin ja päästöttömiin energiamuotoihin. Myös luonnonvarojen entistä tehokkaampaan käyttöön on kiinnitettävä paljon huomiota.
Tuleviin investointitarpeisiin Randers laskee myös globaalin köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kaventamisen. Ilman näitä toimia pakolaisuus ja aseelliset konfliktit uhkaavat horjuttaa maailmanpolitiikan ja talouden tasapainoa.
Uhkakuvista huolimatta peliä ei ole menetetty. ”Nyt tarvitaan hyviä ja pitkäjänteisiä, tietoon perustuvia päätöksiä, joilla yhteiskuntaa ohjataan oikeaan suuntaan.”
Randersin uusin kirja ”2052 – A Global Forecast for the Next Forty Years” on käännetty yhdeksälle kielelle ja sitä on myyty 150 000 kappaletta.
Ympäristöjärjestöjen mielestä Randers näkee tulevaisuuden liian optimistisena, kun hän uskoo esimerkiksi ruuan ja veden riittävän tulevaisuudessa, jos ihmiskunta tekee oikeita päätöksiä.
Moni liike-elämän edustaja on puolestaan sitä mieltä, ettei Randers luota tarpeeksi vapaiden markkinoiden kykyyn korjata ongelmia.
”Olen saanut kritiikkiä tasapuolisesti molemmista leireistä. Se on saanut minut entistä vakuuttuneemmaksi, että ennusteeni on realistisella pohjalla. Iso ero aiempaan on, että nyt meillä on tarpeeksi tietoa arvioida, mitä todella tapahtuu seuraavien vuosikymmenien aikana.”
Tutustu UPM:n biopohjaisiin innovaatioihin
UPM on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 203o
Matti Remes