”Kiertotalous ja resurssitehokkuus ovat UPM:n toiminnan ydintä. Teemme jatkuvaa tutkimustyötä, kuinka pystyisimme käyttämään biomassaamme parhaalla mahdollisella tavalla ja luomaan lisäarvoa tuotannon sivuvirroista valmistettavilla uusilla tuotteilla”, kertoo UPM:n strategisten kumppanuuksien johtaja Esa Laurinsilta.
UPM:n ja lannoitevalmistaja Yaran tutkimusprojektissa kierrätyslannoitteen raaka-aineena käytetään paperitehtaan valmistusprosesseissa syntyvää lietettä. Lannoitteen valmistuksessa vesipitoinen laimea liete kuivataan ja samalla siihen lisätään mineraaliravinteita.
”Prosessoinnin avulla haluamme varmistaa, että lannoitteen ravinteet ovat kasville käyttökelpoisessa muodossa oikea-aikaisesti. Tutkimuksemme mukaan sivuvirtojen sisältämät ja täydennykseen käytettävät ravinteet toimivat yhdessä tehokkaammin kuin pelkästään lietteen sisältämät omat ravinteet”, lisää Yaran Euroopan liiketoimintojen kehitysjohtaja Jari Pentinmäki.
Kuivauksen jälkeen lannoitteesta valmistetaan pellettejä, jotta varastointi, kuljetus ja käyttö maatiloilla sujuisi mahdollisimman hyvin.
Tulokset lupaavia
Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään UPM:n tutkimuskeskuksessa Lappeenrannassa ja Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä sekä Hanninghofissa Saksassa.
”Kierrätyslannoitetta on testattu kasvihuone- ja peltoviljelykokeissa. Vehnänviljelyssä pääsimme kierrätyslannoiteversiolla satotasoon, jonka on noin 20 prosenttia alle mineraalilannoitteen tuottaman satotason. Tulokset ovat lupaavia, mutta meidän on jatkettava tutkimustyötä edelleen. Kun yhdistämme kierrätyslannoitteeseen nykyaikaisia täydennys-lannoitusmenetelmiä, niin uskomme pystyvämme kuromaan kuilua umpeen”, arvioi Pentinmäki.
Kierrätysravinteiden on täytettävä kasvinviljelyyn liittyvät vaatimukset niin satomäärien kuin tuotannon laadun suhteen. ”Meille on tärkeää, että pelloilla käytettävät lannoitteet täyttävät ruokaturvallisuuden tiukat vaatimukset ja ovat kestäviä myös ympäristön kannalta. Jos hyötysuhde jää matalaksi, on vaarana, että käyttämättä jäävät ravinteet huuhtoutuvat pellolta pois vesistöihin eikä kiertotalousajattelu toteudu käytännössä.”
Kierrätysravinteet ovat tärkeä osa tulevaisuuden ravinneratkaisuja. ”Nopean väestönkasvun seurauksena luonnonvarojen tehokkaan käytön merkitys korostuu edelleen. Pyrimme lineaarisesta mallista kohti kiertotaloutta, jossa arvoketjun läpi käytyään ravinteet tulevat uudelleen peltokasvien käyttöön”, hän lisää.
”Metsäteollisuuden sivuvirrat ovat valtavia, joten myös yhteistyökumppanimme on oltava merkittävä toimija omalla alallaan. Tässä projektissa tarvitsemme erityisesti Yaran kasvi- tuntemusta ja lannoiteosaamista, mutta olemme siinä mielessä tasavertaisia, että molemmat hakevat ratkaisuja suurille volyymeille”, Laurinsilta sanoo.
Esa Laurinsilta (UPM), Jari Pentinmäki (Yara), Katja Viitikko (UPM) ja Raimo Kauppila (Yara)
Esimerkki kumppanuuksista
UPM:n ja Yaran tutkimushanke on osa Ympäristöministeriön alaista ravinteiden kierrätysohjelmaa (Raki2). Hankkeelle on myönnetty rahoitusta vuoden 2018 loppuun saakka.
Hanke tukee osaltaan Suomen vahvaa roolia bio- ja kiertotalouden ja resurssitehokkuuden mallimaana. Ohjelma kuuluu myös hallituksen kärkihankkeisiin.
”Hallituksen tavoitteena on synnyttää kansainvälisesti kilpailukykyisiä kiertotalousratkaisuja, luoda tuotteillemme merkittävää arvonlisää sekä synnyttää uusia työpaikkoja. Kiertotaloudessa kysymys on lähinnä resurssien tehokkaasta hyödyntämisestä, ja tässä meillä on edelleen paljon tehtävää”, vahvistaa maatalousministeri Jari Leppä.
Raki2 on hyvä alusta yhteistyöprojekteille myös teollisuuden näkökulmasta katsottuna. Projekti on osoittanut, että korkeatasoista tutkimusta tarvitaan niin raaka-aineiden prosessoinnissa, tuotteiden valmistuksessa kuin käytännön viljelyssäkin.
”Ohjelma luo vahvan viitekehyksen yhteiselle tekemiselle ja nopeuttaa projektien toteuttamista käytännössä. Ravinteiden kierrätyksen perimmäisenä tavoitteena on parantaa ympäristön ja Itämeren tilaa”, arvioi Laurinsilta.
”Projektimme on hyvä esimerkki kiertotaloushankkeesta, jossa yhdistyy teollisuuksien osaaminen julkisen sektorin mahdollistamissa puitteissa. UPM hyödyntää tämän hankkeen tuloksia myös omassa Kaatopaikkajätteen nollataso –hankkeessaan, jolla pyritään kokonaan eroon kiinteistä kaatopaikkajätteistä. Vastuullisuus on hyvää liiketoimintaa”, hän päättää.
Vesa Puoskari
