Puolitoista vuotta kestänyt Sanat haltuun -hanke oli UPM:n, Lukukeskuksen ja Lukukeskuksen verkostojen luoma yhteinen ponnistus, jossa teknisiä aloja opiskelevia nuoria miehiä innostettiin lukemaan enemmän ja kehittämään kirjallisia taitojaan rap-lyriikkaa analysoimalla.
Millaisia ovat vuodenvaihteessa päättyneen hankkeen tulokset, ja kuinka tärkeää asia viedään tästä eteenpäin?
Työpajoja vetäneet Aleksi Salusjärvi (vas.) ja Mikko Sarjanen sekä Jyväskylän yliopiston lehtorit Sari Sulkunen ja Merja Kauppinen.
Tavoitteet saavutettiin
Hankkeen aikana kriitikko-kouluttaja Aleksis Salusjärvi ja muusikko Mikko Sarjanen kiersivät ammattikouluissa ympäri maata ja näyttivät nuorille toiminnallisissa lukutaitotyöpajoissa, miksi sanat ovat voimakkaita välineitä ja mitä niillä voi tehdä. Työpajat suunniteltiin ammattikoulujen äidinkielenopettajien kanssa niin, että ne sopivat osaksi opetussuunnitelmaa.
Hankkeen tavoitteet saavutettiin: 3000 nuorta osallistui sataan työpajaan, jotka pidettiin 29 paikkakunnalla. Suurin osa ammattikoulujen oppilaista oli palautteen perusteella sitä mieltä, että työpaja vaikutti heidän lukemiseensa. Työpaja opetti heitä käsittelemään tekstiä kriittisemmin ja lisäsi heidän kiinnostustaan lukemista kohtaan.
”600 nuorta eli viidesosa kaikista työpajoihin osallistuneista muutti asennettaan lukemiseen”, kertoo Lukukeskuksen johtaja Ilmi Villacís.
Tuo viidesosa koostui juuri niistä nuorista, joita lukeminen ei aiemmin kiinnostanut.
Rap on erinomainen sisäänheittoteksti kirjallisuuteen
Yliopistonlehtori Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta toteaa, että vaikka ammattikoulutuksessa painotetaan työelämän taitoja, loppuelämän kannalta tärkeitä ovat myös kaikki yleiset taidot. ”Elämässä vaaditaan vankkoja tekstitaitoja. Ne määrittävät pitkälti sitä, hallitsetko elämää vai oletko se, jota hallitaan. Sanat haltuun -työpajoissa tehtiin näkyviksi taitoja, jotka voivat olla käyttökelpoisia hyvin monissa konteksteissa. Nuoret ymmärsivät, mitä sanoilla voi tehdä ja miksi niillä on merkitystä. Se oli yksi työpajojen parhaista onnistumisista”, Sulkunen sanoo.
Kiinnostava tekeminen motivoi. Nuoret lukivat työpajoissa viihtymisen, eivät opiskelun, takia. Vaikka kaikki eivät olleet näkyvästi aktiivisia opetuksen aikana, korvien välissä heräsi ajatuksia. Monille olivatkin tärkeitä juuri ne keskittyneet, hiljaiset hetket, jolloin pohdittiin tekstien merkityksiä.
Lehtori Merja Kauppinen Jyväskylän yliopistosta sanoo, että rap on erinomainen sisäänheittoteksti, joka toimii porttina muun kirjallisuuden harrastamiseen. Kauppisen mukaan rap-työpajat motivoivat ja herättelivät nuoria, ja he kokivat saavansa oppimastaan hyötyä.
”Nuoret tarvitsevat ravistelua korvien väliin, ja siihen tämä konsepti toimi loistavasti.”
Työpajoja vetäneet Aleksi Salusjärvi (vas.) ja Mikko Sarjanen sekä Jyväskylän yliopiston lehtorit Sari Sulkunen ja Merja Kauppinen. ”Vaikka osa suomalaisnuorista ei lue lainkaan, he saattavat silti kuunnella valtavasti musiikkia ja heillä on kyky analysoida lyriikoita. Ongelmana on, etteivät he tiedä, kuinka hyviä he ovat”, Salusjärvi sanoo.
Rap-työpajat pysyväksi osaksi opetussuunnitelmaa?
Suomi on juuri nyt viemässä ammatillisen koulutuksen laajaa reformia käytäntöön, ja tutkinnot laaja-alaistuvat. Tavoitteena on, ettei opiskelijan tutkinto pätevöittäisi häntä yhteen ainoaan ammattiin vaan hän voisi tulevaisuudessa vaihtaa joustavammin työstä toiseen palaamatta koulun penkille.
Uudessa ammatillisessa koulutuksessa yhteiset tutkinnon osat tukevat elinikäistä oppimista. Opettajat ovat joutuneet pohtimaan, mitä kaikkea opetussuunnitelmaan realistisesti mahtuu.
Sari Sulkunen kysyy, kuinka tästä eteenpäin jatketaan niin, ettei hieno Sanat haltuun -hanke jää vain kivaksi välipalaksi. Merja Kauppisella on ehdotus.
”Opintojen perustuntirakenne on alisuoriutuvien nuorten näkökulmasta tylsä, ja heillä on ennestään huonoja kokemuksia opiskelusta. Ehkä rap-lyriikoiden käsittely voisi olla tulevaisuudessa yksi selkeästi fokusoitu äidinkielen kurssi.”
Saara Pakarinen
