Tällä hetkellä Uruguayn viljelypinta-alasta on talvisin tuottavassa käytössä vain noin 30 prosenttia, joten carinatasta on muodostumassa viljelijöille erinomainen lisätulon lähde talvella.
”Kesäisin tärkein viljakasvimme on soija, mutta talvisin meillä on vain muutama viljelyyn soveltuva lajike, kuten vehnä, ohra ja rypsi. Carinatasta on tulossa tärkeä kiertoviljelykasvi, joka tuottaa satoa tärkeimmän tuotantokauden ulkopuolella ja tuo viljelijöille lisätuloja”, vahvistaa maatalousinsinööri ja AGROSANDÚ konsulttitoimiston osakas Martín Benia.
Benia lisää, että talviviljelyssä on useita etuja. ”Paikallisen lainsäädännön mukaan peltojen on oltava käytössä ympäri vuoden. Peltomaalla on kasvatettava talvisin vähintään ruohomaista maanpeittokasvia, joka suojaa maaperää pääosin sateen aiheuttamalta eroosiolta. Tämä on tärkeää ekosysteemin kannalta, mutta jos kylvöstä ei saa tuottoa, niin silloin se aiheuttaa maanviljelijöille ylimääräisiä kustannuksia.”
Sadosta kansainvälinen markkinahinta
Uruguayssa UPM:n sopimusviljelijät hoitavat carinatan viljelyn. ”UPM toimittaa siemenet viljelijöille, ostaa koko sadon ja myy sen eteenpäin kansainvälisillä markkinoilla, joten toiminta hoidetaan kokonaisuudessaan UPM:n kautta,” Benia kertoo.
”Lisäksi hinta on läpinäkyvä, sillä se noudattaa kansainvälistä markkinahintaindeksiä. Kun viljelijät kylvävät siemenet, he pystyvät suunnilleen arvioimaan kustannukset etukäteen, ja selkeän hinnan ansiosta he pystyvät myös ennakoimaan tuotot.”
Tämä on yksi syy siihen, että viljelijät ovat erittäin kiinnostuneita carinatasta. ”Olemme päässeet myös taloudellisesti mielenkiintoisiin tuloksiin silloin kun investoidaan suunnilleen saman verran kuin perinteisiin talvilajeihin”, Benia vahvistaa.
Hyvää viljelytapaa noudattaen
Toinen carinatan viljelyä tukeva perustelu on UPM biopolttoaineiden raaka-ainetuotannolle myönnetty RSB-kestävyyssertifiointi (The Roundtable on Sustainable Biomaterials).
”RSB-järjestelmä edistää maatalouden parhaita ja kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä. Sertifikaatti luo useita velvoitteita ja muutamia erityisnormeja - tosin osa vaatimuksista sisältyy myös nykyiseen lainsäädäntöön”, Benia kertoo.
Velvoitteiden mukaan viljelijöiden on muun muassa esitettävä todistus maan omistajuudesta tai voimassa oleva vuokrasopimus sekä maankäytön suunnitelma. Lisäksi viljeltävä pelto on täytynyt ottaa käyttöön ennen vuoden 2008 tammikuuta.
Sertifiointiprosessin aikana auditoinnista vastaava yritys tarkistaa viljelijöiden toimittamat tiedot ja raportoi tulokset UPM:lle.
Benia huomauttaa, että carinata on uusi viljelykasvi, joten tapansa mukaan viljelijät punnitsevat eri vaihtoehdot huolella. Paikalliset viljelivät ovat kuitenkin osoittaneet suurta mielenkiintoa ohjelmaa kohtaan.
”Viljelemme kasvia jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja aiomme ehdottomasti jatkaa tiedonhankintaa yhdessä paikallisten tuottajien, tutkimuslaitos INIA:n (Instituto National de Investigación Agropecuaria), yliopiston maataloustieteellisen tiedekunnan ja UPM:nsekä kansainvälisen yhteisön kanssa”, Benia huomauttaa.
”Uskomme, että kasvi soveltuu hyvin talviviljelyn vaihtoehdoksi. Odotamme carinatan kasvattavan suosiota edelleen ja vakiinnuttavan asemansa kiertoviljelykasvina Uruguayssa.”
Akateemista yhteistyötä
UPM kehittää projektia yhteistyössä maataloustieteellisen tiedekunnan ja tutkimuslaitos INIA:n kanssa. ”Olemme tehneet yhteistyötä UPM:n kanssa viiden vuoden ajan testaamalla ja arvioimalla kasvin menestysmahdollisuuksia eri puolilla Uruguayta,” kertoo INIA:n vanhempi tutkija Marina Castro.
”Olemme esimerkiksi testanneet viljelyä varhain toukokuussa ja jopa viljelykauden loppupuolella heinäkuun lopussa. Tulostemme mukaan varhainen kylvö tuottaa parhaan sadon, kun myöhemmän kylvön vuoksi satomäärät putoavat jopa puoleen.”
Sato korjataan marraskuussa ja joskus jopa joulukuun alussa, joten kasvi sopii erinomaisesti yhteen soijan viljelyn kanssa. Carinatan etuna on myös, että sato voidaan korjata yhdellä kertaa.
”Tämän ansiosta jyvähukka on pienempi esimerkiksi verrattuna rypsiin, joka saattaa joskus vaatia kaksi korjuuta. Myös satomäärät näyttävät meidän koetulosten mukaan olevan rypsiä paremmat”, Castro vahvistaa.
Lisätuloja viljelijöille
Talvisin suosituimmat viljakasvit ovat vehnä, ohra ja nykyään myös rypsin viljely on lisääntynyt. ”Talviviljelyyn tottuneiden maanviljelijöiden ei tarvitse tehdä ylimääräisiä investointeja, sillä carinatan viljely on samankaltaista kuin rypsin viljely”, Castro kertoo.
Lisäksi carinata tuottaa huomattavia määriä biomassaa, ja viljelyllä voidaan ehkäistä eroosiota ja parantaa maaperän laatua. Myöskään maankäyttö ei muutu.
Castro huomauttaa, että korkeiden kustannusten vuoksi maatalouden tuotot selviävät satovuoden päätteeksi. ”Carinata tuo lisätuloja paikallisille viljelijöille, jotka eivät tavallisesti käytä peltojaan tuotantoon talven aikana vaan odottavat kesäviljelyä.”
”Muutaman viime vuoden aikana sääolot ovat olleet erittäin hankalia Uruguayssa. Myös kansainväliset hinnat ovat laskeneet, joten viljelijät etsivät vaihtoehtoisia kasveja. Monet carinataa kokeilleet viljelijät laajentavat kylvöpinta-alaa, sillä sadon tuotto näyttää hyvältä ja viljely on myös heille kannattavaa.”
Brassica carinatan talviviljely on uusi tapa hankkia raaka-ainetta biopolttoaineiden valmistukseen.
Carinata on erityisesti kestävää biopolttoaineiden tuotantoa varten kehitetty öljykasvi, jonka öljy ei sovellu ihmisen ravinnoksi.
”Brassica carinatan siemen sisältää runsaasti öljyä, joten se käy erinomaisesti uusiutuvien biopolttoaineiden tuotannon raaka-aineeksi. Loput siemenestä voidaan käyttää proteiinina eläinrehun seassa”, kertoo UPM:n kehityskoordinaattori Pieter Boutmy.
Viime vuonna carinatan viljelyala Uruguayssa oli lähes 7200 hehtaaria. ”Saamme vuosi toisensa jälkeen hyvää palautetta tuottajilta, jotka ovat testannet carinataa. Lisäämme parhaillaan tuotantopinta-alaa yhteistyössä paikallisten sopimusviljelijöiden kanssa”, Boutmy tarkentaa.
UPM:llä on tekninen tukitiimi, jolta viljelijät saavat carinatan viljelyyn tarvittavaa opastusta. ”He voivat lähettää meille sähköpostiviestin (carinatauy@upm.com) ja me kerromme heille viljelymuodoista ja vaatimuksista. ”
Viljely tapahtuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. ”UPM:llä on vahva osaaminen kestävässä maankäytössä. Kehitämme carinatan talviviljelymenetelmää, koska tällä tavoin saamme uutta raaka-ainetta uusiutuvan biopolttoaineen tuotantoon, eikä se vaaranna olemassa olevaa ruoantuotantoa," hän sanoo.
”Kansallisen ja kansainvälisen kestävän kehityksen vaatimusten täyttämisen lisäksi olemme saaneet myös RSB (Roundtable on Sustainable Biomaterials) sertifikaatin Uruguayn toiminnoillemme”, Boutmy vahvistaa.
Vesa Puoskari
