Samaan aikaan kun väestönkasvu ja kaupungistuminen lisäävät sähkön tarvetta, ilmastonmuutos muistuttaa meitä luontomme ainutlaatuisuudesta ja hupenevista resursseista. Vesivoima vastaa osaltaan vähäpäästöisen ja uusiutuvan sähkön tarpeeseen.
Säätövaraa nopeasti
Suomi siirtyy kohti päästötöntä sähköntuotantoa. Aurinko- ja tuulienergian painoarvon kasvu merkitsee myös sitä, että sää vaikuttaa suoraan sähkön saatavuuteen.
Kun sääriippuvainen sähköntuotanto kasvaa, sähköjärjestelmässä tarvitaan enemmän säätövoimaa. Nopea säädettävyys on sähköjärjestelmän näkökulmasta yksi vesivoiman parhaita puolia.
Lisäksi vesivoima tuottaa sähköä päästöttömästi. Näin se edistää uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa.
Painopiste sähköntuotannosta luontoon
Voimalaitoksia pidetään usein syynä jokien ja niihin liittyvien vesistöjen ekosysteemien köyhtymiseen.
Vesivoimaloiden rakentamisen vaikutus vaelluskalakantaan on kuitenkin ollut erittäin suuri. Rakennetuissa joissa kalat eivät pääse kutemaan takaisin synnyinseudulleen, ja tämä on romahduttanut paikoin kalakannat uhanalaisiksi.
Kansallisessa kalatiestrategiassa määritettiin päätavoitteeksi vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen rakennetuissa vesissä. Kalatalous pääsi mukaan hallitusohjelmaan, mikä takasi kalakantojen elvyttämiselle muun muassa kahdeksan miljoonan lisärahoituksen.
Yhteishankkeilla eteenpäin
”Meillä on paljon tekemistä tutkimuksessa ja kehittämisessä, ja tätä voimme edistää yhteistyöllä ja yhteisrahoitteisilla hankkeilla”, maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston erityisasiantuntija Jouni Tammi toteaa.
Esimerkkejä eri toimijoiden yhteisistä hankkeista on jo kymmeneltä vesistöalueelta. Hankesuunnittelua on tehty alueellisissa yhteistyöryhmissä.
Yksi yhteistyöhankkeista on Laurinvirta-projekti, jonka rahoituksessa UPM on ollut mukana. Laajan suunnitteluryhmän kutsui kokoon Kuurnan Voima, jolla oli suunnitelmia oman laitoksensa uusimiseksi. Hanke käynnistyi kolme vuotta sitten.
Järvilohet lisääntymään
Hankkeen tavoitteena on edistää erittäin uhanalaisen järvilohen luonnonmukaista lisääntymistä. Saimaan järvilohikanta ei ole pystynyt lisääntymään luonnossa omin voimin 50 vuoteen. Nykyisin se on harvinaisempi kuin Saimaan norppa.
Hankkeessa Pielisjokeen luodaan viiden hehtaarin alue järvilohen lisääntymiselle ja poikasille.
”Kuurnan voimalan tulvauomaan tulee ensimmäinen alue, jonne kutukypsinä Pielisjokeen palaavat järvilohet voivat uida vapaasti ilman ihmisen apua”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jorma Piironen.
Kuurnan Voima rakentaa uoman yläpäässä olevaan tulvapatoon pienvoimalaitoksen, jonka ansiosta uomaan saadaan tarpeeksi vettä järvilohille voimalaitoksen sähköntuotannon siitä juurikaan kärsimättä. Uoman keskivaiheille tulevan pohjapadon jälkeen rakennetaan uomien ja särkkien verkosto, joka tasoittaa vedenpinnan vaihtelujen vaikutuksia kalojen ympäristöön.
Tuloksia kenties jo ensi vuonna
Noin 300 x 200 metrin suuruinen alueen on tarkoitus valmistua ensi vuoden syyskuussa.
”Jos aikataulussa pysytään, periaatteessa jo ensi syksyn kutuun nousevat kalat pääsisivät uudelle alueelle. Hyvällä tuurilla näemme jo ensi vuoden marraskuussa ensimmäisiä tuloksia.”
Kuvat: UPM Energy, Jorma Piironen; Luonnonvarakeskus, Kuurnan Voima
