Selvitämme yhdessä Ilmantieteenlaitoksen kanssa, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on metsätalouteen ja puunhankintaan ja sitä kautta UPM:n liiketoimintaan pitkällä aikavälillä. Tutkimuksesta saatavia tuloksia hyödynnämme oman toimintamme kehittämisessä, mutta se antaa myös arvokasta tietoa, jota voimme kertoa eri tahoille, kuten sijoittajille.
Esimerkiksi TCFD-suositukset (Task Force on Climate-Related Financial Disclosure) on yrityksille suunnattu vapaaehtoinen työkalu, jonka avulla ne voivat kertoa ilmastonmuutoksen liiketoiminnalle aiheuttamista riskeistä ja mahdollisuuksista.
”TCFD-suositusten lisäksi myös Euroopan unioni velvoittaa tulevaisuudessa yrityksiä arvioimaan, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on liiketoimintaan. Toukokuussa valmistuva raportti auttaa meitä valmistautumaan EU:n asettamaan raportointivelvollisuuteen, kertoo UPM:n ympäristöraportoinnista vastaava päällikkö Tuomas Niemi.
”Riskiarviot ovat erityisen tärkeitä yrityksille, joiden raaka-aineiden saanti, toimitusketjujen ja logistiikan toimivuus, tehtaiden toimintavarmuus tai tuotteiden kysyntä on altis ilmastoriskeille”, Tuomas Niemi jatkaa. ”Ilmastonmuutokseen liittyy myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka tarjoavat ratkaisuja päästöjen vähentämiseen tai muutokseen sopeutumiseen.”
llmatieteen laitos arvokkaana asiantuntijana
Sään ääri-ilmiöihin erikoistunut tutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta arvioi, että tällä hetkellä todennäköisimmän ilmastoskenaarion mukaan tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä onnistuu globaalisti osittain.
”Päästörajoituksista huolimatta ilmasto jatkaa lämpenemistään, sillä hiili säilyy ilmakehässä kauan. Nykyistenkin päästöjen vaikutukset näkyvät vielä 20 vuoden kuluttua, mutta tilanne tasapainottuu vuosisadan loppupuolella”, arvioi Mäkelä.
Arktisilla seuduilla keskilämpötilan nousu on lähes kaksinkertainen muuhun maailmaan verrattuna. Jään ja lumen peittämien alueiden pinta-alan väheneminen kiihdyttää kehitystä, sillä lämpöä imeytyy mereen ja maaperään entistä enemmän.
”Suomen talvet lämpenevät, lyhenevät ja yhä suurempi osa sateista tulee vetenä. Leudot talvet vaikeuttavat puunkorjuuta, jos maa ei roudi. Sään ääri-ilmiöt ovat kuitenkin meillä lievempiä useisiin muihin maihin verrattuna.”
Sateiden lisääntyessä myös vesivoiman potentiaali ja käyttövoima kasvaa. ”Tällöin meidän on ennakoitava tarkasti ääritilanteet esimerkiksi nykyisten tulvarajojen ylittymisen osalta voimalaitosalueilla,” arvioi Mäkelä.
Mäkelä lisää, että esimerkiksi Etelä-Amerikassa sateita riittää lämpötilan noustessa edelleen, joten kuivuudesta ei tule yhtä suurta ongelmaa näillä trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.
Pitkät ja kylmät talvet ovat tehneet Suomen elinkelvottomaksi monille tuhohyönteisille mutta ilmaston lauhtuessa myös hyönteisten aiheuttamat tuhot kasvavat. ”Metsien tilaa on seurattava tarkemmin ja esimerkiksi harvennettava aikaisemmassa vaiheessa riippuen siitä, millaisia hyönteisiä metsässä elää.”
Ilmastonmuutos myös kiihdyttää metsien kasvua. ”Mitä enemmän ilmakehässä on hiiltä, sitä tehokkaammin kasvit yhteyttävät. Elävä metsä sitoo hiiltä, kun taas vanhasta maatuvasta metsästä tulee lahoamisen seurauksena hiilidioksidipäästöjen lähde”, sanoo Mäkelä.
Eri ilmastoskenaarioiden vaikutusten arviointi tukee UPM:n ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien selvittämisessä. Ilmastonmuutos toisaalta luo liiketoiminnoille operatiivisia riskejä, toisaalta yhtiön päästöjä vähentävät ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät ratkaisut luovat liiketoimintamahdollisuuksia siirryttäessä vähähiiliseen talouteen.
Teksti: Vesa Puoskari
