Viime syksynä moni metsäneläin, ehkä joku marjastajakin, saattoi nähdä Etelä-Suomen tai Kainuun metsiköissä tutkijoita kumartuneena paperipussit käsissään kääpäesiintymien äärelle. Tutkijat keräsivät näytteitä harvinaisista ja uhanalaisista kääpälajeista. Heidän joukossaan oli ajoittain myös Luonnonvarakeskuksen tutkija Reijo Penttilä, joka johtaa kääpien siirtoistutushanketta ja on tehnyt kääpätutkimusta yli 30 vuoden ajan.
Helsingin yliopiston ja Luken tutkijoiden uraauurtavan, kymmenvuotisen siirtoistutustutkimuksen tulokset olivat niin lupaavia, että viime vuonna aloitettiin uusi, laajempi tutkimushanke kääpälajien turvaamiseksi. Hanketta vetävät Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto, yhteistyökumppaneinaan UPM, Metsähallitus ja Helsingin kaupunki.
”Tunnemme Suomessa noin 250 kääpälajia, joista 41 prosenttia on uhanalaisia. Huonoin tilanne on Etelä-Suomen metsissä, jonne muutamien kääpäkantojen palauttaminen näyttää olevan mahdollista vain siirtoistutusten avulla”, kertoo Penttilä.
Rihmastot maastosta agarmaljoille ja puutappeihin
Etelä-Suomen ja Kainuun metsistä kerättyjä 23 uhanalaisen kääpälajin näytteitä kasvatetaan agarmaljoilla laboratoriossa, josta ne siirretään kasvamaan puutapeille. Ensi elo- ja syyskuussa rihmastoja istutetaan puutappien avulla luontaisesti kaatuneisiin lahopuihin tai kaadetuille maapuille.
Siirtoistutus tehdään poraamalla puuhun reikiä, joihin puutapit istutetaan. Tavoitteena on, että istutetut lajit alkavat tuottaa itiöemiä ja leviävät luontaisesti lähialueen lahopuihin. Hankkeen onnistumista seurataan vähintään neljän vuoden ajan. Istutuksia tehdään 10–20 eri metsäalueella, jotka valitaan yhteistyössä UPM:n, Metsähallituksen ja Helsingin kaupungin kanssa.
”Käävillä ei yksin saada maailman monimuotoisuutta turvattua, mutta kääpien lahotustoiminta luo edellytykset monien muiden eliölajien esiintymiselle. Jopa joka neljännes metsän eliölajeista elää lahopuulla. Biodiversiteetin säilyttämiseksi on tärkeää auttaa eri eliölajeja yksilöllisesti sekä lajien keskinäisen vuorovaikutuksen kannalta”, Penttilä kertoo.
Maan tasalta lahopuun kyljestä pitäjän korkeimpaan petäjään
Ornitologi Juhani Koivu on pikkupoikasesta lähtien tarkastellut monimuotoisuutta toisesta näkövinkkelistä, lintuperspektiivistä. Hän on ollut perustamassa Sääksisäätiötä, joka tukee sääksien tutkimus- ja suojelutyötä sekä asiantuntijuudella että taloudellisesti.
Sääksisäätiön yllpitämä Sääksikeskus sijaitsee Kangasalla, jonka kalavesille ensimmäiset sääkset ovat juuri palanneet muuttomatkaltaan Afrikasta. ”Ne ovat ilmiömäisiä suunnistajia ja asuvat ikänsä samassa pesässä. Seurantamme kertoo, että ne osaavat palata takaisin sentilleen oikeaan paikkaan kotipesäänsä.” Sääkset suunnistavat lähestulkoon samaa reittiä Afrikasta Utsjoelle vuodesta toiseen. ”Eräskin sääksi pysähtyy muuttomatkallaan aina viikoksi tankkaamaan samalle järvelle Ukrainassa”, Koivu kertoo.
Suomessa sääksen tila näyttää nyt valoisammalta kuin aikoihin, sillä se pääsi toissa vuonna pois uhanalaisten lintulajien punaiselta listalta. Uhanalaisuutta ovat aiheuttaneet ympäristömyrkyt ja valheellinen maine kalakantojen hävittäjänä. 1930-luvulle saakka sääksestä jopa maksettiin tapporahoja.
Sääksi antaa arvokasta tietoa biodiversiteetistä
Sääksi on monin tavoin oivallinen indikaattori elämän monimuotoisuudelle. Isona, kaloja syövänä petolintuna ravintoketjun huipulla sääksi kertoo paljon kalakantojen ja vesistöjen puhtaudesta. Myös sääksen asuinpaikan valinta antaa tärkeää tietoa metsien kunnosta. Kelokapuloista rakennettu suuri ja raskas pesä vaatii korkean, laakealatvaisen ja tukevaoksaisen pesäpuun, josta on vapaa näkyvyys naapurustoon. Tällaiset pituuskasvunsa päättäneet aihkipetäjät ovat harvinaisuuksia talousmetsissä, mutta niiden määrää pyritään nykyisin lisäämään säästöpuuryhmien avulla.
"Sääksikannan suunta on kohenemaan päin. UPM väki on aina ollut kiinnostunut metsäluonnon monimuotoisuudesta, minkä vuoksi olemme toimineet yhteistyössä Sääksisäätiön perustamisesta vuodesta 1990 lähtien. Tärkeimpiin yhteistyökohteisiimme kuuluu laajan tekopesäohjelman toteuttaminen, tietoisuuden lisääminen sekä pesinnän seuraaminen ja rekisteröiminen pesäkameroiden ja paikannuksen avulla", Koivu iloitsee hedelmällisesti sujuneista yhteistyön vuosista.
Biodiversiteettisitoumus on käytännön kannanotto
UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Timo Lehesvirta on tiiviisti mukana kaikissa UPM:n biodiversiteettihankkeissa. ”Meillä UPM:ssä on toteutettu metsien monimuotoisuusohjelmaa erilaisin keinoin jo yli 20 vuoden ajan. Saavutuksiimme kuuluu puulajisuhteiden monipuolistuminen ja lahopuun määrän lisääntyminen”, Lehesvirta kertoo.
”Uutena ympäristöasiana julkistimme marraskuussa biodiversiteettisitoumuksemme yhtenä UPM:n 2030-vastuullisuustavoitteista. Se on ainutlaatuinen koko maailmassa. Millään muulla biotaloustoimijalla ei ole tällaista kannanottoa luonnon monimuotoisuudesta. Tavoitteidemme toteutumista ja siihen liittyvää toimintaa seuraa riippumaton ryhmä alan tutkijoita.”
Metsästä hyvinvointi, terveys ja talous
Nykyisin monimuotoisuuskysymysten ymmärretään läpäisevän koko yhteiskunnan. ”Biodiversiteetti on jokaisen asia. Jokainen menetetty laji on lopullisesti poissa elokehästä ja ihmisellä on eettinen vastuu lajien säilyttämisestä. Lisäksi terveytemme ja hyvinvointimme on riippuvaista elävästä luonnosta. Suojelemalla luontoa ja sen monipuolisuutta turvaamme elämää”, sanoo Lehesvirta.
Biodiversiteetti on koko biotalouden perusta, jolloin siitä tulee pitää huolta myös taloudellisista syistä. ”Olemme väistämättä siirtymässä fossiilisesta aikakaudesta uuteen. Varmistamme biotalouden kehitysmahdollisuudet fossiilisen talouden korvaajaksi huolehtimalla lajien biodiversiteetistä ja käyttämällä luonnonvaroja vastuullisesti”, Lehesvirta toteaa.
Näin toimimme luonnon monimuotoisuuden puolesta:
Valtakunnallisessa Paahde-LIFE-hankkeessa hoidamme harjumetsien paahteisia elinympäristöjä, ja turvaamme sekä niihin erikoistunutta lajistoa että ihmisten virkistysalueita.
Istutamme uhanalaisia sienilajeja niiden luontaisille kasvupaikoille parantaaksemme luonnon monimuotoisuuden tilaa metsissämme. Tutustu ainutlaatuiseen siirtoistutushankkeeseemme!
Sääksen suojelutyössä on saavutettu menestystä avoimella yhteistyöllä. Lue lisää, millä tavoin UPM on mukana tehokkaassa lajisuojelussa!
Me haluamme suojella vesistöjä metsätalouden vaikutuksilta ja elvyttää kalakantoja. Yksi keino siihen on vaellusesteiden vähentäminen latvavesistöistä.
Lue lisää UPM:n vaelluskalaohjelmasta
Teksti: Irma Capiten
