”Kasvihuonekaasujen hiilidioksidin ja metaanin aiheuttama ilmastonmuutos etenee vääjäämättä. Tähän mennessä ilmakehän keskilämpötila on noussut asteen verran ja arktisilla alueilla yli kaksi astetta. Valtamerien vesimassa on lämmennyt noin puoli astetta”, WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas kertoo.
Ilmakehän hiilidioksidimäärän lisääntyminen johtuu fossiilisten polttoaineiden – kivihiilen, öljyn ja maakaasun – käytöstä sekä maankäytön muutoksista. Energiantuotannossa fossiilisten osuus on tällä hetkellä noin 85 prosenttia, kun ydinvoiman, vesivoiman ja uusiutuvien osuus on noin 15 prosenttia.
Metsäkeskustelussa on muistettava, mikä on järkevää myös talouden ja työllisyyden kannalta. Teolliset tuotantoprosessimme ottavat huomioon ilmasto- ja ympäristökysymykset erittäin hyvin. Maailmalla tarvitaan sellua, paperia ja kartonkia.
”Fossiilisten käytön merkittävä kasvu on ollut suurin yllätys. Olemme joutuneet päivittämään kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC-raporttien pahimpia ennusteita kerta toisensa jälkeen. Viimeisen kahden vuoden aikana päästöt ovat kasvaneet vajaat kaksi prosenttia vuodessa, joten emme vieläkään liiku oikeaan suuntaan”, hän lisää.
Ilmaston lämpeneminen voimistaa sään ääri-ilmiöitä. Vuosikymmenen aikana miltei puolet maapallon väestöstä on altistunut erilaisille luonnonkatastrofeille. Sään aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat kolminkertaistuneet 30 vuodessa, ja ongelma vain pahenee tulevaisuudessa.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tärkeintä on energiantuotannon ja liikenteen päästöjen leikkaaminen, mutta myös väestönkasvulla, ravinnontuotannolla sekä maa- ja metsätaloudella on suuri vaikutus.
”Ydin- ja vesivoiman rakentaminen on ilmaston kannalta hyvä asia. Esimerkiksi Himalajan alueella Nepalissa vesivoiman käytön lisääminen edistää maan sähköistämistä, mutta energiaa voidaan myydä myös Intiaan”, Taalas pohtii.
Uusiutuvista energialähteistä on tullut houkutteleva sijoituskohde. Erityisesti aurinko- ja tuulienergian osuus energiantuotannossa kasvaa nopeasti Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Liikenteessä sähköistämisen lisäksi biopolttoaineet ovat osa ratkaisua. ”Geneven lentokentällä haluttiin siirtyä koneiden tankkauksessa biopolttoaineisiin, mutta toistaiseksi uusiutuvien polttoaineiden fossiilisia korkeampi hinta on haaste. Esimerkiksi Ranskassa polttoaineiden hinnankorotus aiheuttaa kapinointia, joten päätökset eivät ole poliitikoille helppoja”, Taalas pohtii.
Metaani on hiilidioksidin lisäksi merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Metaania syntyy naudanlihan tuotannossa sekä riisinviljelyssä, mutta myös sademetsien hävityksen aiheuttama soistuminen lisää päästöjä.
”Metaanipäästöjen osuus ilmakehän lämpenemisessä on noin 17 prosenttia. Ongelma on ratkaistavissa helpommin, sillä metaani säilyy ilmakehässä vain noin 12 vuotta, kun hiilidioksidin vaikutus kestää tuhansia vuosia.”
Uusia avauksia tarpeen
Taalaksen mukaan neljä vuotta sitten solmitun Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano ei etene riittävän nopeasti.
”Jos haluamme noudattaa IPCC:n määrittelemää 1,5 celsiusasteen kehityspolkua, meidän on seuraavan viiden vuoden aikana painettava päästöjen kasvu laskuun ja luovuttava fossiilisista kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Jos pyrimme Pariisin sopimuksen kahden asteen ylärajaan, niin meillä on vuoteen 2070 saakka aikaa luopua fossiilienergiasta.”
Kehittyneet maat ovat päästäneet perinteisesti eniten kasvihuonekaasuja ilmakehään, mutta viimeisen 20 vuoden aikana Aasia on noussut kärkeen. Myös OECD:n ulkopuolisten maiden päästöt ovat kasvaneet vauhdilla viime vuosina.
Vaikka kansainvälisen energiajärjestön (International Energy Agency, IEA) raportin mukaan tuuli- ja aurinkoenergia kasvavat kaksinumeroisin lukemin, vauhti ei ole riittävä, jotta ne pystyisivät täyttämään kasvavaa sähkönkulutusta. Vaje täytetään pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla.
Suunta huolestuttaa kaikkia. YK:n pääsihteeri António Guterres järjestää syksyllä ilmastohuippukokouksen, jonka tiedeosuudesta Taalas vastaa.
”Tavoitteemme on, että jäsenmaat tulevat kokoukseen kertomaan uusista avauksista, joiden avulla vähäpäästöiseen maailmaan voidaan siirtyä entistä nopeammin. Muutos on samalla liiketoimintamahdollisuus, josta ensimmäiset hyötyvät mahdollisesti eniten.”
Teksti: Vesa Puoskari
Kuva: UPM; Malachy Harty
