Biopolttoaineiden etuliite ”bio” antaa mielikuvan yksinkertaisesta ratkaisusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kaikki biopolttoaineiden raaka-aineiden viljelyvaihtoehdot eivät kuitenkaan ole kestäviä tai ilmastoystävällisiä. Raaka-aineiden viljely varaa aina maata muulta toiminnalta. Riittääkö viljelymaata myös alati kasvavan väestön ruokkimiseen?
Tämä ja monet muut monimutkaiset kysymykset ovat ilmastonmuutoksen edetessä yhä tiukemman tarkkailun alla.
Brassica carinata -öljykasvi vaikuttaa löytäneen täsmälleen oikean lokeron biopolttoaineiden raaka-aineiden kestävyyslabyrintissa. Carinata-siemenen hyvälaatuinen, ihmisravinnoksi kelpaamaton öljy käytetään biopolttoaineiden tuotantoon ja korkealaatuinen, geenimuuntelematon proteiini karjan rehuksi.
Koska carinata kasvaa talvella, pääviljelykauden ulkopuolella, se voidaan kylvää samoille pelloille kuin kesän ruokaviljasadot. Tuottavassa talviviljelykäytössä on tyypillisesti ollut vain noin kolmannes viljelyalasta.
”Talviviljely on Uruguayssa velvollisuus, joka aiheuttaa viljelijälle työtä ja kuluja. Carinata tarjoaa vaihtoehdon, joka myös tuo tuloja. Jatkuva viljely läpi talven ei ainoastaan estä eroosiota, vaan se on myös yksi parhaista keinoista parantaa viljellyn maa-alan kykyä sitoa hiiltä.”, UPM Biopolttoaineiden kestävyysasioiden päällikkö Liisa Ranta kertoo.
Maanviljelijälle olennaista on sadon ja tuoton luotettavuus: carinata antaa kelvollisen sadon riippumatta kasvukauden sääoloista. Myös sadon hinta määräytyy kansainvälisen markkinan mukaan.
Tehokkaita hiilinieluja
On elokuu ja carinata kasvaa kohisten. Kasvaessaan se sitoo hiiltä. Koska suuresta kasvista korjataan talteen vain siemenet, jää hiili, jota on noin puolet kasvin biomassasta, peltoon. Myös carinatan pitkä, maaperään jäävä juuristo auttaa varastoimaan hiiltä.
Oikeat viljelymenetelmät sekä huolellisesti valittu viljeltävä lajike eivät ainoastaan paranna maa-alueen kykyä sitoa hiiltä vaan voivat tehdä siitä jopa hiilinegatiivisen. Tämä tarkoittaa, että jokaisella viljelykierrolla osa ilmakehän kautta kiertävästä hiilestä sitoutuu maaperään. Carinatan sopimusviljelyyn onkin liitetty tähän liittyviä ehtoja ja toimintatapoja.
Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 kaikkia valtiota rohkaistiin kasvattamaan maaperänsä hiilivarastoja neljällä promillella joka vuosi. Hiilen sitominen maaperään on lupaava "negatiivisten päästöjen" mahdollisuus. On laskettu, että 0,4 prosentin vuosittainen kasvu maaperän hiilivarastoihin voisi hillitä ilmastonmuutosta pysäyttämällä ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lisääntymisen.
”Tiedämme jo, että oikeilla viljelytekniikoilla carinatan viljelyn vaikutukset voivat helposti ylittää Pariisissa esitetyn tavoitteen. Teemme parhaillaan yhteistyökumppaneidemme kanssa matemaattista mallinnusta hiilinieluvaikutuksen tarkemmaksi laskemiseksi”, Ranta painottaa.
Viljelykset ilmastotyöhön
London Imperial Collegen johtavalla tutkijalla,professori Calliope Panoutsoulla on pitkäaikainen kokemus Brassica carinatasta, sen viljelystä, sadoista ja maaperää parantavista ominaisuuksista.
”Maanviljelyn arvioidaan aiheuttavan 10–15 % kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Se on siis kolmanneksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde maailmassa, heti energiateollisuuden ja liikenteen jälkeen. Viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat, että parantamalla viljelymaan kykyä sitoa hiiltä, globaaleista hiilidioksidipäästöistä on mahdollista kompensoida 5–15 % vuosittain”, Panoutsou kuvailee.
Hiilen sitominen pelloilla ei ole ainoastaan ilmastoteko. Se myös parantaa maaperän rakennetta, vähentää eroosiota, lisää maaperän kykyä sitoa kosteutta ja kasveille saatavilla olevaa vettä sekä parantaa maaperän kykyä varastoida ravinteita. Kaikella tällä on merkitystä myös maailman ruokaturvallisuuden takaamisessa.
Carinatan viljelyn hyvät puolet kulminoituvat siitä valmistettavaan lopputuotteeseen: ilmastopositiiviseen uusiutuvaan dieseliin, jolla on oma roolinsa liikenteen hiilidioksidipäästöjen pienentämisessä YK:n ilmastotavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi EU:ssa tavoitellaan 40 %:n vähennystä vuoteen 2030 mennessä.
Matka kohti yhteisiä tavoitteita jatkuu.
Lue juttu alkuperäisessä pituudessaan Biofore-lehdessä
Lue lisää Brassica carinatasta
Brassica Carinata - tuottoisa talviviljelyn vaihtoehto
Carinata-viljelmät sitovat hiilidioksidia
Teksti: Saara Töyssy
Kuvat: Andrés Bartet; Haastateltavat
