Logistiikalla on merkittävä osuus metsäteollisuuden tuotantoketjussa. Puuraaka-aine kuljetetaan ensin metsästä tehtaaseen ja toimitetaan sieltä selluna, paperina, vanerina ja sahatavarana edelleen asiakkaille. Uusiutuvien biomateriaalien vastuullinen hyödyntäminen edellyttää, että myös niiden kuljetus on mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa.
UPM Metsällä logistiikan hiilijalanjälkeä ja päästöjä pienennetään valitsemalla kuljetustarpeiden ja kokonaisuuden kannalta järkevimmät kulkuneuvot, reitit ja varastot. Samalla kasvaa myös kuljetusten tehokkuus.
”Raaka-aine- ja tuotelogistiikka ovat keskeisessä roolissa paitsi liiketoiminnallisesti myös vastuullisuuskysymyksenä. Kuljetusten on aina oltava turvallisia, ympäristöä säästäviä ja kannattavia,” UPM Metsän logistiikkajohtaja Esa Korhonen sanoo.
Puun korjuu, varastointi ja kuljetus tehtaille toteutetaan hyödyntämällä joustavasti eri kuljetusmuodoista – rautatiet, ajoneuvot ja vesikuljetukset – rakentuvaa kokonaisuutta. UPM:n tehtaat käyttävät vuosittain raaka-aineeksi yli 20 miljoonaa kuutiota kuitu- ja tukkipuuta, mikä vastaa yli tuhatta rekka-autokuormallista päivässä. Tästä kaksi kolmasosaa kuljetetaan pyörillä, neljännes junalla ja noin viisi prosenttia uittaen tai laivalla.
HCT-rekat tuovat kuljetuksiin selviä kustannus- ja ympäristöhyötyjä
Viime vuosina UPM Metsä on aktiivisesti pilotoinut suuren hyötykuorman ajoneuvoja (High Capacity Transport, HCT) osana laajaa hanketta, johon osallistuu tutkimuslaitoksia ja kuljetusyrittäjiä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin käynnistämässä hankkeessa on kokeiltu yli 25,25 metriä pitkiä tai vähintään 76 tonnia painavia jättirekkoja vuodesta 2013 lähtien.
UPM Metsä käyttää yhtä satatonnista HCT-yhdistelmää puutavarakuljetuksiin ja neljää hieman kevyempää yhdistelmää hakekuljetuksiin tehtaiden välillä.
Kokeilun tulokset ovat olleet hyviä ja rohkaisevia.
”HCT-yhdistelmillä saadaan laskettua polttoaineen kulutusta kuormaa kohden ja myös liikenne on turvallisempaa, kun rekkoja tarvitaan tien päällä vähemmän. Tehtaiden sijainnin, ainutlaatuisen kuljetusjärjestelmän ja hyvän suunnittelun ansiosta olemme saaneet myös kasvatettua jättirekkojen kuormattuna ajon osuutta,” Korhonen kertoo tyytyväisenä.
Hankkeessa mukana olevan Metsäteho Oy:n tutkimusten mukaan jättirekkojen hyödyt tulevat esille varsinkin hakekuljetuksissa terminaalien välillä. Tällöin kustannukset laskevat yhdistelmän koosta riippuen 5–15 prosenttia verrattuna tavallisiin kuorma-autoihin. 84-tonnisilla ajoneuvoilla puuta voidaan hakea suoraan metsästä, jolloin saavutetaan lähes kymmenen prosentin kustannussäästö perinteisiin yhdistelmiin verrattuna.
Suuren hyötykuorman ajoneuvojen edut näkyvät myös pienempinä päästöinä ja jopa viidenneksen alempana polttoaineen kulutuksena.
”Päästöedut tulevat jo alle 100 kilometrin matkoissa. Isomman kokonaispainon myötä hyötykuorman osuus kasvaa ja polttoaineen kulutus laskee kuljetettua kuutiota kohti. Hyödyt kasvavat, mikäli HCT-yhdistelmät kulkevat kuormattuina sekä meno- että paluumatkan,” Metsätehon erikoistutkija Pirjo Venäläinen sanoo.
Vesi vanhin väylistä
UPM Metsä käyttää rautatie- ja ajoneuvokuljetusten rinnalla ainoana yhtiönä Suomessa myös uittoa kuljetuksiinsa. Vesitiet eivät vaadi investointeja, vaan ovat jo valmiiksi käytettävissä.
”Olemme tässä asiassa hyvällä tavalla erilaisia. Uitto ei ole ainoastaan kuljetusmuoto vaan yhdistetty kuljetus- ja varastointimuoto. Varastointi tekee siitä ympäristöä säästävän ja liiketaloudellisesti kannattavan,” Korhonen kertoo.
Hän on laskenut, että uitossa kuluu vain kolmannes energiaa autokuljetuksiin verrattuna ja puolet vähemmän kuin raide- ja laivakuljetuksissa. Jo yksi Saimaan halki kulkeva uittolautta on niin iso, että sen kuljettaminen teitse vaatisi satoja rekka-autokuormia.
Vaikka uiton osuus kaikista UPM Metsän puukuljetuksista on pieni, sen aktiivinen käyttäminen edistää yhtiön logistiikan kilpailukykyä. Eri kuljetusmuodot eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan tarjoavat vaihtoehtoja, kun haetaan turvallisinta, kannattavinta ja ympäristöä vähiten kuormittavaa ratkaisua vaihteleviin kuljetustarpeisiin.
”Luonnon kunnioittaminen vaatii pieniä virtoja, joista lähtee rakentumaan isompia virtoja. Tarvitaan vastuullista toimintaa ja pelisääntöjä, mutta ennen kaikkea oikeaa asennetta. Silloin se onnistuu,” Korhonen uskoo.
Teksti: Janne Suokas
Valokuvat: Janne Lehtinen; Ville Vauhkonen; Haastateltava
