Kaupungistumisen, maailmanlaajuisen väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen keskellä metsät ovat tärkeämmässä asemassa kuin koskaan. Metsien avulla on muun muassa kehitetty uusiutuvia biopohjaisia materiaaleja ja hillitty ilmastonmuutosta, ja odotukset niiden tarjoamista mahdollisuuksista ovat vain kasvaneet.
Euroopan metsäviranomaisten mukaan lisääntynyt mielenkiinto on positiivinen kehityssuunta. Se osoittaa, että ihmiset ovat alkaneet ymmärtää metsien merkityksen hyvinvointimme ylläpitäjinä.
”Asiantuntijat tietävät, että metsillä on monia tehtäviä ja että ne tuottavat ratkaisuja moniin ongelmiin. On silti tehtävä enemmän sen eteen, että myös alan ulkopuolella ollaan tietoisia näistä mahdollisuuksista ja ratkaisuista”, Saksan maatalousministeriön metsäpoliittinen neuvonantaja Aljoscha Requardt sanoo.
Requardt ja muut EU-maiden metsäasioiden ylimmät virkamiehet vierailivat Suomessa epävirallisessa metsäpäälliköiden kokouksessa syyskuussa. EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta puheenjohtajuuskausittain pidettävä kokous tarjoaa mahdollisuuden metsäpoliittiseen keskusteluun ja tietojen vaihtoon.
Mitä istuttaa tulevaisuutta varten?
Ilmastonmuutoksesta ja biotaloudesta keskustellaan vilkkaasti kaikissa EU-maissa. Metsät ja puut sitovat hiilidioksidia (CO2), joka on ilmaston lämpenemistä aiheuttava kasvihuonekaasu. Metsien on kuitenkin oltava tarpeeksi kestäviä, jotta ne voivat jatkossakin tarjota tärkeitä ekosysteemipalveluita sekä taloudellisia resursseja ja muita mahdollisuuksia yhteiskunnalle.
”Metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja niiden sopeuttaminen muuttuneisiin ilmasto-olosuhteisiin ovat kaikkien toimenpiteidemme perustana”, Portugalin luonnonsuojelu- ja metsäinstituutin hallituksen jäsen Nuno Sequeira kertoo.
Metsien kestävyys on ollut paljon esillä etenkin Saksassa, jossa viime vuosien epätavallisen kuivat ja kuumat kesät ovat tehneet puut alttiimmiksi kaarnakuoriaisten tekemälle tuholle. Tilanne on verrattavissa happosateista johtuneeseen metsien vähenemiseen 1980-luvulla.
”Tällä kertaa ongelmat ovat todennäköisesti sidoksissa ilmastonmuutokseen, joten niiden ratkaiseminen on vaikeampaa”, Requardt huomauttaa. ”Tällä hetkellä tarvitaan enemmän tutkimusta siitä, mitä pitäisi istuttaa tulevaisuutta varten.”
Euroopan metsänomistajien liiton (CEPF) pääsihteeri Fanny-Pomme Languen mukaan talous-, sosiaali- ja ympäristönäkökulmat huomioon ottava kestävä metsänhoito on avainasemassa, kun pyritään vastaamaan yhteiskunnan eri odotuksiin metsien roolista esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
”Uskon, että metsänomistajien päivittäisen kestävän ja monipuolisen metsänhoidon ansiosta metsät voivat lunastaa monia niiltä odotetuista hyödyistä, joita ovat esimerkiksi hiilen sitominen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen”, Langue sanoo.
”Jos haluamme, että metsät ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, meidän on tuettava metsänomistajia metsänhoidossa ja metsien kehittämisessä entistä kestävämmiksi tulevaisuutta varten”, hän jatkaa.
Kohti biotaloutta
Metsät tarjoavat monia ratkaisuja kestävämpään tulevaisuuteen: uusiutuvilla puupohjaisilla materiaaleilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja muita hiilinegatiivisia materiaaleja muun muassa liikenteen polttoaineissa, muoveissa, tekstiileissä ja rakennusalan tuotteissa.
Suomi on paitsi biotalouden edelläkävijä myös eturintamassa vastuullisten ja tehokkaiden metsänhoitokäytäntöjen kehittämisessä. Uusien käytäntöjen ansiosta metsät kasvavat pitempään ja metsäpaloja ja -tuhoja voidaan ehkäistä paremmin. Puun lisääntyneestä käytöstä huolimatta Suomen metsävarat ovat suuremmat kuin koskaan.
”Viime vuosien uudet investoinnit ovat herättäneet metsäalan uuteen kasvuun. Metsämme toimivat merkittävinä hiilinieluina, ja käytämme varannosta vähemmän kuin kasvatamme. Metsillä on myös aineetonta arvoa. Moni suomalainen pitää esimerkiksi retkeilystä, marjastuksesta, sienestyksestä tai metsästyksestä. Näillä kaikilla on lukuisia hyviä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen”, maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö Juha Niemelä kertoo.
Suomi on myös ajanut metsien asiaa EU-tasolla. Puheenjohtajuuskautensa aikana Suomi on alkanut valmistella uutta metsästrategiaa, joka korvaisi nykyisen, vuoteen 2020 asti käytössä olevan strategian.
”Metsiä koskevat poliittiset päätökset tehdään kansallisella tasolla, mutta alaan vaikuttaa myös muiden alojen eurooppalainen lainsäädäntö, kuten EU:n ilmasto-, energia- ja talouspolitiikka. Meidän on tarkoin mietittävä, onko strategia tarpeeksi tehokas työkalu tässä uudessa tilanteessa”, Niemelä sanoo.
Teksti: Janne Suokas
Kuvat: Janne Lehtinen
