Suomen metsistä suurin osa on luontaisesti syntyneitä. Metsiä syntyy luontaisten lisäksi myös tarkoin valikoiduista siemenistä. Keskeinen, mutta vähemmän tunnettu osa metsätaloutta on metsänjalostus eli luontaisten puulajien valikointi, joka tähtää oikein valittujen perintötekijöiden avulla korkealaatuiseen puustoon. Näin voidaan luoda mahdollisimman terveitä, vastustuskykyisiä ja tuottavia metsiä.
Tiedote: UPM kaksinkertaistaa lehtipuuston määrän omissa metsissään
Mitä metsänjalostus tarkoittaa?
Luonnonvarakeskuksella (Luke) on viranomaistehtävä metsänjalostuksessa, ja se vastaa käytännön metsänjalostustoiminnasta Suomessa toimien Maa- ja metsätalousministeriön säädösten mukaisesti. Metsänjalostuksessa valikoidaan tuhansia parhaita yksilöitä eri puulajeista. Valintaan vaikuttavia haluttuja ominaisuuksia ovat esimerkiksi vastustuskyky tauteja ja erilaisia sääolosuhteita vastaan, tai hyvä puuaines.
Valittuja yksilöitä yhdistellään varttamalla eli eri taimien runkoja kasvatetaan yhteen. Vartetut yksilöt siirretään siemenviljelykseen, missä ne saavat vapaasti risteytyä tuulipölytyksen avulla, aivan kuten luonnonmetsissäkin. Näin syntyy korkealaatuisia jalostettuja siemeniä, kun erinomaisten vanhempien perintötekijät saavat yhdistyä sattumanvaraisesti. Siemenviljelykseltä kerätyt siemenet kasvatetaan taimitarhalla taimiksi tai ne viljellään metsänuudistamisalueille entistä laadukkaamman metsän perustamiseksi Metsänjalostuksessa jokainen uusi puusukupolvi valitaan parhaista perintötekijöistä haluttujen ominaisuuksien rikastamiseksi.
Valinnan avulla tapahtuvaa jalostusta on jo pitkään hyödynnetty maataloudessa. Viljeltäviä kasveja jalostetaan tuottamaan enemmän satoa, ja eläinten jalostuksessan lisätään toivottuja luonteenpiirteitä sekä muita ominaisuuksia. Jos ei huomioida jo vuosisatojen ajan jalostettuja hedelmäpuita, puiden jalostus on suhteellisen uusi aluevaltaus. Suomessa kokeilut aloitettiin 1940-luvun loppupuolella, ja koska puiden kasvu ja varttuminen on hidasta, tulokset alkavat olla nähtävissä vasta nyt.
Todennäköisyys suotuisien geenien periytymiseen lisääntyy jokaisen uuden puusukupolven myötä.
Mitä hyötyä metsänjalostuksesta on?
Hyvinvoivat metsät ovat elintärkeitä ekosysteemejä, ja ne tuottavat monia hyötyjä. Vastuullinen metsänjalostus edistää metsien kestävyyttä ympäristömuutoksille ja lisää taloudellista tulosta. Tutkijoista – Gunnar Jansson, Jon Kehlet Hansen, Matti Haapanen, Harald Kvaalen ja Arne Steffenrem – koostuva joukko kirjoitti Scandinavian Journal of Forest Research -julkaisun artikkelissa, että metsänjalostus Suomessa on parantanut kuusen, rauduskoivun ja männyn kasvua sekä laatua sekä tuottanut merkittävää hyötyä metsätaloudelle.
Lämpötilan kohoaminen ilmastonmuutoksen myötä Pohjois-Euroopassa vaikuttaa metsien kasvuolosuhteisiin: kasvukausien kesto, kuten myös pakkasen, sateen ja lumen yleisyys muuttuu, ja lisäksi metsät joutuvat kohtaamaan lisääntyvissä määrin uhkia, kuten kuivuutta sekä uudenlaisia tauteja ja tuholaisia. Jansson ym. totesivat artikkelissaan, että ”ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset kasvuun ja elinvoimaan tulevat vaikuttamaan huomattavasti pohjoisen metsätalouteen, ja tulevat näin ollen mahdollisesti vaikuttamaan perustavanlaatuisesti myös pohjoismaisiin yhteiskuntiin”.
Metsänjalostus voi auttaa näiden riskien lieventämisessä tuottamalla puita, jotka ovat vastustuskykyisempiä esimerkiksi tauteja vastaan. Jalostettujen metsien lisääminen toimii jo itsessään ilmastonmuutosta vastaan, kun hiilidioksidin sidontakapasiteetti kasvaa ja saatavilla on enemmän puuta korvaamaan fossiilisia raaka-aineita.
Luonnonvarakeskus (Luke) tekee Suomessa käytännön tutkimusta metsänjalostuksessa. Monet metsäyhtiöt hyödyntävät sitä omassa toiminnassaan. Myös UPM toimii niin ja hyödyntää metsänjalostuksella tuotettuja korkealaatuisia siemeniä metsänviljelyssä. Tämä mahdollistaa sen, että UPM voi tuottaa tulevaisuuden metsiä. UPM:n taimitarhapäällikkö Anne Immonen painottaa, että hyvinvoivasta metsästä on aina hyötyä. Käyttämällä hyväksyttyjä tuotantomateriaaleja ja tutkittua tietoa, yhtiö voi varmistaa Immosen mukaan, että ”lajimme, jotka tulivat Suomeen luonnollisesti jääkauden myötä, tarjoavat hyvän pohjan metsien hyvinvoivalle tulevaisuudelle”.
Tartunnoille vastustuskykyisemmät puut muodostavat terveitä metsiä, joiden avulla puolestaan voidaan torjua ilmastonmuutosta.
Kuinka jalostus kehittyy tulevaisuudessa?
Puiden geneettinen muuntelu ei tällä hetkellä ole sallittua. Geenitekniikka tarkoittaa eliön sisäisen DNA:n aktiivista muuntamista tiettyjen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Sen hyödyntäminen puiden parissa nopeuttaisi valintaprosessia, jolla voidaan vahvistaa puiden vastustuskykyä tuholaisia, taudinaiheuttajia ja ympäristötekijöiden muutoksia vastaan. Kun ilmastokriisin uhkaa lähestyy kovaa vauhtia, myös se, mitä tieteen sallitaan tehdä asian eteen, saattaa muuttua. Tällaisten edistysaskelien ottamista täytyy kuitenkin harkita tarkoin, sillä ne saattavat heikentää geneettistä monimuotoisuutta. Toistaiseksi jalostus valitsemalla haluttuja perintötekijöitä luonnolliseen risteytykseen jatkuu Suomessa, ja UPM jatkaa jalostuksen tuotosten hyödyntämistä tuottaakseen mahdollisimman laadukkaita ja hyvinvoivia metsiä.
Teksti: Rachel Proby
Valokuvat: UPM
