Ensivaikutelmani on, että metsien ilmastovaikutusta katsotaan jotenkin irrallaan tuotannon ja kulutuksen arvoketjusta, joka tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvata fossiilikulutusta uusiutuvilla raaka-aineilla, energialla ja tuotteilla.
Kestävä metsätalous ja fossiilisten korvaaminen ovat avaimet EU:n vihreään kasvuun
Ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii ennen kaikkea siirtymistä pois fossiilitaloudesta. Näyttää siltä, ettei metsätalouden mahdollisuuksia tässä siirtymässä ymmärretä. Huoleni on, että vihreää kasvua yritetään kepittää käyntiin sääntelyllä, rajoitteilla tai veroilla sen sijaan, että tarjottaisiin porkkanoita kuluttajille ja yrityksille.
Yrityksille ilmastonmuutos ei ole vain riski vaan myös mahdollisuus. Ilmastonmuutos on mitä strategisin asia. Jokainen hyvin johdettu yritys pohtii sitä ennakoivasti ja kaukokatseisesti.
UPM julkisti tähän asti perusteellisimman ilmastolinjauksen tammikuussa 2020, jolloin myös sitouduimme YK:n 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen toisena suomalaisyhtiönä Nokian jälkeen.
Linjausta edelsi puolentoista vuoden valmistelu. Sen aikana kaikki UPM:n liiketoiminnat tekivät skenaarioita ilmastoriskeistä ja mahdollisuuksista sekä toimenpidesuunnitelmat vuoteen 2030.
Perinpohjaisen työn ansiosta olimme helmikuussa 2021 valmiit allekirjoittamaan The Climate Pledge -sitoumuksen. Olemme nyt yksi maailman runsaasta sadasta yrityksestä, jotka ovat sitoutuneet saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet selkeästi etuajassa.
UPM:n ilmastostrategia on selkeä. Saamme aikaan merkittäviä ilmastovaikutuksia uusia tuotteita kehittämällä, päästöjä vähentämällä ja metsiä kestävästi hoitamalla.
Uudet tuotteet ovat uusiutuvasta raaka-aineesta tehtyjä innovaatioita korvaamaan fossiilisia tuotteita. Ilmastopositiivisista tuotteista konkreettisia esimerkkejä ovat puupohjainen diesel ja biokemikaalit. Myös muoveja voidaan valmistaa uusiutuvista raaka-aineista.
Työskentelemme kotimaisen SYKE:n ja saksalaisen IFEU:n kanssa voidaksemme todentaa tieteellisesti ja kokonaisvaltaisesti tuotteidemme positiiviset ilmastovaikutukset.
Päästöjä olemme sitoutuneet vähentämään 65 prosenttia (vuoden 2015 tasosta) vuoteen 2030 mennessä, paljon EU:n tavoitetta nopeammin. Tehostamme, kierrätämme ja lisäämme uusiutuvan energian käyttöä. Tuotantolaitosten lisäksi leikkaamme kuljetusketjun päästöjä.
Metsää luomme enemmän kuin käytämme. Ilmastopositiivisessa metsätaloudessa kasvua lisätään taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat yhdistäen. Monimuotoisuuden varjelu ja lisääminen on yhtä tärkeää kuin hiilensidonta ja taloudellisen arvon luominen.
UPM:n omien ja vuokrametsien vuosittainen hiilinielu on yli kuusi miljoonaa CO2-tonnia, mikä vastaa yli puolen miljoonan suomalaisen hiilijalanjälkeä. Uruguayssa olemme yhdessä maanomistajien kanssa luoneet viljelysmetsiin 40 miljoonan CO2-tonnin hiilivaraston, jonka vuosikasvu riittää tarpeisiimme.
Tunnetun kansainvälisen pankin analyytikko kirjoitti heinäkuun raportissaan, että ”UPM:n toiminta on kehittyvän biotalouden ytimessä”. Niin mekin sen näemme ja toivomme myös lainsäätäjien ymmärtävän.
Yritykset kaipaavat ennen kaikkea kannustavaa vauhditusta. Julkinen sektori voi luoda edellytyksiä uusille markkinoille, joilla yritykset kilpailevat, ottavat riskiä ja innovoivat.
Lainsäätäjä voi ja sen pitää ohjata tulevaisuuden suuntaa, mutta liian yksityiskohtainen ohjaus ei kannusta. Paras osviitta tulee kuluttajilta ja markkinoilta.
Markkinaehtoisen kehityksen mahdollistaminen on valtiollisten toimijoiden tärkeä tehtävä. Pitkäjänteisyys on välttämätöntä. Teolliset yritykset investoivat vuosikymmenien päähän.
Yritysten pitkäjänteisessä kehittämisessä tarvitaan paljon porkkanaa ja vain kevyesti keppiä. Tämä pätee myös ilmastokysymyksiin. Todellisia edelläkävijämuutoksia syntyy porkkanoilla, kepillä voi paimentaa karkuteillä olevia lampaita.
Jussi Pesonen
UPM:n toimitusjohtaja
