5 ihmeellistä asiaa luonnosta, joita et voi uskoa todeksi

2. Rahkasammal imee itseensä veren, ihmisjätökset ja hiilidioksidipäästöt

Jos rahkasammalta mainostettaisiin kuten vessapaperia tai terveyssiteitä, mainoksessa lukisi vähintään hyperimukykyinen. Sammalen imuvoimaan ovat luottaneet muun muassa maailmansodissa taistelleet sotilaat, jotka käärivät haavansa soilta löytyvään rahkasammaleen. Rahkasammal imee itseensä suuriakin määriä verta, torjuu bakteereita ja pitää antiseptisten ominaisuuksiensa avulla haavat puhtaina. Hätätilanteessa rahkasammalella voi korvata myös lastenvaipat.

Ai niin, tämäkin vielä: Rahkasammalen imukyky hyödyttää ihmistä hygieniaa suuremmissakin asioissa, sillä kasvi ja niiden muodostamat suoalueet ovat yksi luonnon tehokkaimpia hiilinieluja.

3. Osmankäämi lämmittää kuin untuva

Kuvittele itsesi maantien syrjään keskellä kauneinta kesää. Asfaltti on kuuma, tuulenvire hentoinen. Tien pientareella kasvaa heiniä, joiden päässä on patukkamaiset ruskeat kukinnot: osmankäämejä! Jos helle hieman helpottaisi, voisit kerätä käämit talteen ja kääriytyä niihin kylmän koittaessa. Osmankäämin siementen höytyvät nimittäin taipuvat untuvamaiseksi täytteeksi seinien eristeisiin, tyynyihin, peittoihin ja jopa talvitakkeihin. Siksi se on herättänyt myös bisnestuntosarvet: Suomalainen FLUFFSTUFF-startup kehittää osmankäämiä hyödyntäviä untuvavaihtoehtoja tekstiiliteollisuuteen.

Ai niin, tämäkin vielä: Osmankäämi taipuu myös purtavaksi. Kasvin versot ovat kokonaan syötäviä, ja kasvia kuorimalla esiin saa valkoisen pehmeän sisäosan, jota voi paistaa pannulla parsan tapaan.

4. Kasvit haistavat vaaran

Pahaa-aavistamaton koisokasvi nuokkuu iltapäivän rauhassa. Uni katkeaa, kun toukka kömpii nakertamaan kasvin lehtiä. Kasvi alkaa tuottaa hätäkemikaaleja, joilla se varottaa lajitovereitaan. Kasveista haihtuvat yhdisteet tuottavat hajuja, joita tulkitsemalla naapurikasvit voivat varautua yhteiseen viholliseen. Tokion yliopiston tutkijat selvittivät, että erityisesti tupakkakasvin hajuaistin takana olisivat hajun seurauksena kasvissa tapahtuvat molekyylitason muutokset, jotka vaikuttaisivat kasvin geeneihin.

Ai niin, tämäkin vielä: Vaaran uhatessa kasvi ei lähde sohimaan, vaan säätelee puolustusjärjestelmäänsä vihollistyypin mukaan. Missourin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että kasvin puolustusgeenit reagoivat esimerkiksi matoihin ja toukkiin eri nopeudella.

5. Pöllö kuulee naamallaan lumen läpi

Sillä välin, kun muut eläimet metsästävät pää kolmantena jalkana saalistaan, lapinpöllö istuu paikallaan. Kun nälkä iskee, sen ei tarvitse kuin kääntää päätään ja saalis on paikannettu. Pöllöllä on nimittäin kuuleva naama. Lapinpöllön pyöreät naamakiehkurat toimivat kuin lautasantenni, joka välittää ääniaaltoja pöllön korviin. Koska lapinpöllön korva-aukot ovat epäsymmetriset, päätä kääntelemällä se pystyy aistimaan ääniaaltojen aikaeron ja paikantamaan pikkujyrsijöiden liikehdinnän tarkasti jopa lumihangen läpi.

Ai niin, tämäkin vielä: Lapinpöllö hyödyntää superkuuloaan tehokkaasti ja kantaa ruokakunnalleen ravinnoksi useita myyriä vuorokaudessa. Yhdessä kesässä pöllöperhe auttaa metsänhoitajia tuhoamaan myyräkantaa tuhansien myyrien edestä.

UPM julkaisee tällä sivustolla juttuja, joissa mietitään, millaisen huomisen haluamme. Haemme vastauksia tulevaisuutta muovaaviin kysymyksiin, etsimme maailmaa muuttavia keksintöjä ja kuuntelemme heitä, jotka vaativat toimintaa. Kuten juuri lukemassasi jutussa, välillä pysähdymme ihmettelemään uskomattomia asioita ympärillämme.