Artikkeli | 04/28/2023 08:00:09 | 14 min Lukuaika

UPM selvitti, mitä alle 45-vuotiaat toivovat tulevaisuudelta: "2030-luvulla jatkuvan kasvun tavoittelusta on luovuttu"

Hanna Jensen

Teksti

Irene Suosalo

Kuvitus

2030-luvulla Suomea johtavat nykyiset alle 45-vuotiaat. UPM kysyi 815:lta heistä, millaisia tekoja ja muutoksia tarvitaan, jotta he voivat elää toivomansa näköisessä, planeetan kantokyvyn rajoihin sovitetussa maailmassa.

”Toivoisin yhteiskuntaa, joka ymmärtäisi nykyistä paremmin ihmisten erilaisia tarpeita. Ihmisten hyvinvointi ja toisaalta luonto olisi kaikessa etusijalla, ei mahdollisimman suuret voitot, palkat ja tuotot. Mieluummin lyhyempi työaika ja pienempi palkka.”

– Kyselyn vastaaja

Nykyiset alle 45-vuotiaat toivovat, että 2030-luvun Suomi on tasa-arvoinen, eikä elämän keskiössä ole enää työ ja raha.

”Omien valintojen tekeminen elämän eri osa-alueilla saisi olla hyväksyttävämpää. Ettei tarvitsisi perustella sitä mitä tekee tai mitä ei tee, vaan olisi ok tehdä valintoja ilman, että niitä kritisoidaan. Jokainen saisi olla oma itsensä vielä tätä aikaa enemmän.”

– Kyselyn vastaaja

Yli 800 vastaajaa kertoi UPM:lle, miltä 2030-luku näyttää nykyhetkestä katsottuna

UPM:n kevättalvella 2023 toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistui yli 800 alle 45-vuotiasta suomalaista. Kysely kartoitti sukupolven asenteita ja odotuksia tulevaisuuden yhteiskuntaa, työelämää ja ilmastotoimia kohtaan. 

Erityisesti kysely selvitti sitä, millaisia tekoja ja muutoksia tarvitaan, jotta vastaajat voisivat elää toivomansa näköisessä, planeetan kantokyvyn rajoihin sovitetussa maailmassa. Lisäksi paljastui, että 2030-luvulla on muutettava nykyinen, työkeskeinen elämäntapamme.

Tästä jutusta voit lukea, miten vastaajat kommentoivat näitä teemoja:

  • Millaista on arkemme 2030-luvulla?
  • Kuka kantaa vastuun muutoksesta kohti planeetan kantokyvyn rajoihin sovitettua maailmaa?
  • Miten fossiiliset raaka-aineet saadaan korvattua uusiutuvilla raaka-aineilla?
  • Mitkä ovat metsäyhtiöiden kolme tärkeintä tehtävää?
  • Saadaanko muutokset tehtyä ja elämämme mahdutettua planeetan kantokyvyn rajoihin?
  • Millaisia tunteita tulevaisuus herättää?
  • Mitä itse olisit valmis tekemään kestävämmän tulevaisuuden puolesta?

Nyt pitää toimia! Nämä kolme tärkeintä asiaa vastaajat haluavat muuttaa nyt heti, jotta tulevaisuus olisi kestävällä pohjalla 2030-luvulla:

45 % Ilmaston lämpeneminen täytyy pysäyttää
39 % Kiertotalouteen eli tavaroiden ja raaka-aineiden uusio- ja yhteiskäyttöön on siirryttävä
38 % Vihreää teknologiaa ja innovaatioita tulee kehittää ja ottaa käyttöön

 

Miksi kysely tehtiin, UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren?

“Teimme kyselyn, koska halusimme kuunnella, mitä tulevaisuuden päättäjät eli alle 45-vuotiaat toivovat huomiselta. Se auttaa meitä yrityksenä ymmärtämään paremmin, millaisia toimenpiteitä meiltä odotetaan. Kyselystä on meille hyötyä myös sisäisesti, koska työntekijöidemme keski-ikä osuu jo nyt tähän ryhmään.

Kysely osoittaa, että alle 45-vuotiaiden sukupolvi toivoo asioiden tapahtuvan heti. Mutta kun investoinnit ovat suuria ja niiden toteutus ottaa oman aikansa, jotkin asiat tapahtuvat väistämättä hitaasti. Siihen olen oppinut sopeutumaan itsekin.

Hyvä uutinen on se, että osaa uudistuksista, joita alle 45-vuotiaat odottavat tapahtuviksi 2030-luvulla, tehdään jo. Tilanne ei ole ollenkaan niin huono tai toivoton kuin mediassa annetaan joskus ymmärtää.”

Millaisen tulevaisuuden haluat? Yli puolet vastaajista haluaa, että 2030-luvulla:

  • ympäristöä vähemmän kuormittavat tuotteet ovat halvempia kuin ympäristöä kuormittavat tuotteet (59 %)
  • ihmiset voivat halutessaan käyttää työhön nykyistä vähemmän aikaa (57 %)
  • uusiutuvista ja kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet ovat syrjäyttäneet muunlaiset tuotteet (57 %)

Mutta vain alle kolmannes valitsi kolmen halutuimman vaihtoehdon joukkoon nämä:

  • poliitikkojen yhteinen päämäärä puoluekannasta huolimatta olisi elämäntapa, joka pysyy planeetan kantokyvyn rajoissa (27 %)
  • vastaaja itse työskentelisi tehtävässä, jossa voi vaikuttaa vastuullisen tulevaisuuden rakentumiseen (23 %)
  • yhteiskunta asettaisi kansalaisten hiilijalanjäljelle rajan (11 %)

Kysyimme: Miltä arkesi näyttää 2030-luvulla?

Teen asiantuntijatason töitä hybridimuodossa kuusi tuntia päivässä. Jos työt loppuvat tai vähenevät, minulla on mahdollisuus perustuloon. Köyhyyttä ja varallisuuseroja on pyritty hillitsemään ja poistamaan.”

– Kyselyn vastaaja
 

”Työpäiväni olisi luultavasti vain kuusi tuntia, jos koko yhteiskunta ei enää pyöri jatkuvan kasvun ympärillä. ”

– Kyselyn vastaaja
 

”Kaupoista saa kierrätettyä tavaraa, jonka pystyy myös helposti uudelleen kierrättämään. Yhteiskäyttötilat ja -välineet ovat lisääntyneet siten, että niitä on kaikille saatavilla. Sähkö tuotetaan uusiutuvasti, ja kaikki uudet autot ovat sähkökäyttöisiä. Julkisen ja kevyen liikenteen osuutta kaupunkien liikenteestä on kasvatettu, minkä vuoksi en itsekään omista autoa. Syön vegaanisesti pääsääntöisesti, mutta satunnaisesti saatan herkutella lihalla.”

– Kyselyn vastaaja
 

”Teen etätöitä neljä päivää viikossa, kun turha työaika on minimoitu ja tehostettu. En aja autolla kuin satunnaisesti ja vuokraan. Ostoskori on vege. Taloyhtiössä siirrytty maalämpöön ja energiatehokkuutta parannettu.”

– Kyselyn vastaaja
 

Sitran Tulevaisuusbarometri 2023 -tutkimuksessa tärkeimmät asiat, jotka 2150 vastaajaa haluaa nähdä toteutuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana, liittyvät hyvinvointivaltion säilymiseen Suomessa, julkisen talouden tasapainoon saamiseen ja velanoton hillitsemiseen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantumiseen, kansallisen turvallisuuden säilymiseen korkealla tasolla sekä siihen, että työpaikkoja syntyy lisää ja kaikille löytyy töitä. 

Omaan lähipiiriin kuuluvien asioiden jälkeen tulevat ilmaston lämpenemisen pitäminen alle 1,5 celsiusasteessa, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen ja vaurauden jakaminen reilusti ihmisten kesken.

 

Kysyimme: Kenen vastuulla on muutos kohti planeetan kantokyvyn rajoihin sovitettua maailmaa?

Vastaukset top 3

  1. Suurten yritysten 71 %
  2. Yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten valtioiden ja kuntien 69 %
  3. Kansainvälisten toimijoiden, kuten EU:n ja YK:n 61 %

”Vastuullinen yritys toimii läpinäkyvästi ja avoimesti. Minimoi hiilijalanjälkensä, huomioi tasa-arvon ja ihmisoikeudet myös sidosryhmien osalta, eli valitsee kumppaninsa tarkkaan. Markkinoi rehellisesti, hoitaa veroasiat ja kirjanpidon lakien mukaisesti, toimii tuottavasti mutta ei ihmisten tai luonnon hyvinvoinnin kustannuksella.”

– Kyselyn vastaaja
 

UPM:n kyselyn vastaajien näkemys yritysten vastuusta on linjassa esimerkiksi tunnetun Edelman Trust Barometer 2022 -luottamustutkimuksen kanssa (N=36 000). 61 prosenttia sen vastaajista luottaa instituutioista eniten yrityksiin, mutta samaan aikaan 52 prosenttia vastaajista haluaa yritysten tekevän enemmän vauhdittaakseen yhteiskunnallisia parannuksia. 49 prosenttia vastaajista haluaa yritysten lisäävän toimiaan turvatakseen taloudellisen tasa-arvon.

 

UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren:

”On kiinnostavaa, kuinka suuri muutos vuosien varrella on tapahtunut ihmisten luottamuksessa. Yrityksiin luotetaan nyt enemmän kuin poliitikkoihin, joten asetelma on kääntynyt takavuosista päälaelleen. 

Toisaalta se on ymmärrettävää. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet muotoiltiin niin, että yritykset ottaisivat merkittävän roolin kestävän tulevaisuuden rakentajana. Siinä missä poliitikot vielä kiistelevät siitä, pitääkö ilmaston lämpeneminen rajata juuri 1,5 asteeseen, yritykset toimivat jo. Yritykset innovoivat ja tekevät yhteistyötä yliopistojen ja tutkijoiden kanssa. Yrityksillä on iso rooli, mutta toki jokaisella on vastuu – myös yksittäisellä ihmisellä.”

Kysyimme: Miten fossiiliset raaka-aineet, kuten öljy, saadaan korvattua uusiutuvilla raaka-aineilla, kuten puulla? Mitä metsäyhtiöt voisivat tehdä?

”Vanhat metsät ja kaikki ne, missä ihminen ei ole hakannut yli 70 vuoteen, jätetään rauhaan. Selkeästi siirrytään talousmetsiin ja luontometsiin. Puupohjaisten tuotteiden kehittämisessä käytetään maalaisjärkeä, kaikkea ei tarvitse tehdä puusta vain siksi, että voi. Ei pyritä maksimoimaan voittoja.”

– Kyselyn vastaaja

 
”En usko, että ratkaisu on kokonaan luopuminen fossiilisista raaka-aineista. Ja ei puutakaan riitä loputtomiin. Pitäisi löytää vielä kolmas vaihtoehto.”

– Kyselyn vastaaja


 ”Tietyllä tavalla uskon siihen, että kapitalistisesta kulutusyhteiskunnasta ei enää koskaan luovuta, koska ihmiset ovat tottuneet liian hyvään. Metsäyhtiöiden merkittävyys tulee siinä, että uusiutuvien luonnonvarojen kohdalla innovatiivisuudelle on tilaa ja uusien keksintöjen kautta on täysin mahdollista löytää ratkaisuja.”

– Kyselyn vastaaja
 

UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren:

“Meidän on vähennettävä olennaisesti fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, vaikka kaikesta ei päästäkään eroon. Myöskään puun ei tarvitse korvata kaikkia muita raaka-aineita ja materiaaleja. Tarvitaan myös kiertotaloutta ja vastuullista kuluttamista. Eikä kaikkia raaka-aineita edes voi korvata puulla, vaikka puusta voikin tehdä monia asioita. Uskon, että tulevaisuudessa meillä on käytössämme myös uusia, synteettisiä raaka-aineita.”

 
 

Kysyimme: Mitkä ovat metsäyhtiön kolme tärkeintä tehtävää?

Vastaukset top 3

  1. Varmistaa metsän kasvu ja hiilinielujen säilyminen (54 %)
  2. Kehittää metsänhoidon keinoja niin, että ne edistävät luonnon monimuotoisuutta (51 %)
  3. Kehittää uusia innovaatioita, joilla voidaan hillitä energia-, ilmasto- ja luontokriisejä (39 %)

”Asioita ei pidä kiirehtiä. Pienillä askelilla kerrallaan ilman että siitä on suurta haittaa metsille. Nyt on yritetty kiirehtiä asioita ja se ei tuo hyviä tuloksia.”

– Kyselyn vastaaja
 

”Laajemmat, yhtenäiset alueet luonnonvaraiselle metsälle, muut osat kestävään tuottoon.”

– Kyselyn vastaaja
 

”Pitää tehostaa puunkäyttöön liittyviä prosesseja entisestään, huolehtia istutuksesta, lisätä jalostusastetta, lisätä tutkimusta ja selvittää parhaita käytänteitä luontokadon pysäyttämiseksi.”

– Kyselyn vastaaja

 
”On keskityttävä metsien kestävään kasvattamiseen ja rajoitettava metsien monimuotoisuutta tuhoavia hakkuita. Avohakkuut pitää hylätä kestämättömänä vaihtoehtona. Pitää työskennellä aktiivisesti tiedeyhteisön kanssa metsä- ja luontokadon pysäyttämiseksi.”

– Kyselyn vastaaja

 
Vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren:

”Oma top 3 -listani on samanlainen kuin kyselyssä. Jos ei ole kasvavia metsiä ja puita, ei ole metsäalan yrityksiäkään. Monimuotoisuutta tulee lisätä, koska se pitää metsät terveinä, ja uusia tuotteita innovoida, koska niillä luodaan lisäarvoa yrityksille ja yhteiskunnalle.

Meidän on keskityttävä ympäristöasioissa talousmetsiin, koska se, mitä talousmetsissä tehdään, vaikuttaa laajimmin ympäristöön. Me mittaamme hiilinielujen lisäksi esimerkiksi lehti- ja lahopuiden osuutta metsissä, koska ne vaikuttavat suoraan luonnon monimuotoisuuteen. Emme keskity pelkästään metsiin vaan myös vesistöihin ja paikallisympäristöön tehtaidemme ympärillä.”

Kysyimme: Mitä olisit valmis tekemään itse kestävämmän tulevaisuuden puolesta?

Vastaukset top 3:

  1. Kierrätän tai myyn eteenpäin itselleni tarpeettomat tuotteet (71 %)
  2. Kierrätän jätteet mahdollisimman tarkasti (67 %)
  3. Vähennän omaa kulutustani (57 %)

Vähiten halutaan:

  1. Maksaa ilmastokompensaatiota (9 %)
  2. Lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyysjärjestölle (18 %)
  3. Vähentää tai lopettaa yksityisautoilu (22 %)
 
 

Kysyimme: Uskotko, että tarvittavat muutokset saadaan tehtyä ja elämämme mahtuu 2030-luvulla planeetan kantokyvyn rajoihin?

KYLLÄ:

  • Naiset 12 %
  • Miehet 20 %

Vastauksista käy ilmi, että naiset ovat miehiä epätietoisempia tulevaisuuden ja planeetan kantokyvyn riittämisen suhteen.

Kysyimme: Millaisia tunteita tulevaisuus sinussa herättää?

Vaikka yritysten vastuullisuus yleensä herättää suomalaisissa negatiivisia ja skeptisiä tunteita, kyselyn vastaajat olivat tulevaa kohtaan toiveikkaita, muutoshalukkaita ja kiinnostuneita – mutta silti stressaantuneita.

45 % → TOIVEIKKUUS
36 % → STRESSI
35 % → EPÄLUOTTAMUS
33 % → MUUTOSHALUKKUUS
31 % → PELKO
30 % → TURHAUTUMINEN
28 % → LUOTTAVAISUUS
21 % → EPÄTOIVO
10 % → SAAMATTOMUUS
8 %   → VIHA

 

UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren:

”Olen tehnyt töitä alalla yli 35 vuotta ja seurannut kehitystä läheltä. Minäkin katson tulevaisuutta toiveikkaana. Menemme oikeaan suuntaan hitaasti mutta varmasti.”

Vuoden 2021 kansainvälisessä nuorisoympäristöahdistustutkimuksessa tarkasteltiin lasten ja nuorten (16–25-vuotiaat) ilmastotunteita, ilmastoahdistusta ja näkemyksiä hallitusten ilmastotoimista. Tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten lasten ja nuorten (16–18-vuotiaat) keskuudessa ilmastohuoli oli merkittävän suurta, mutta kansainvälisesti verrattuna huoli oli lähes kaikissa muissa maissa suurempaa. Hypoteesina on, että tämä johtuu siitä, että turvallisuuden kokemus on Suomessa suurempi kuin tutkimukseen osallistuneissa muissa maissa. Ilmastotunteiden joukosta Suomessa korostuivat suru (suru 54 %, murhe 58 %), avuttomuus (54 %) ja pelko (54 %). Tutkimuksesta voi lukea lisää täällä.

Tutkimus: Millaisen 2030-luvun haluat? UPM kysyi

UPM selvitti nuoren, vaikutushaluisen suomalaissukupolven tulevaisuuden odotuksia ja asenteita kyselytutkimuksella. Sillä kartoitettiin, minkälaista yhteiskuntaa, työelämää ja elämäntapaa alle 45-vuotiaat suomalaiset haluaisivat rakentaa tulevaisuudessa ja millaisena 2030-luku heille näyttäytyy juuri nyt.

Erityisesti kysely selvitti sitä, millaisia tekoja ja muutoksia tarvitaan, jotta alle 45-vuotias sukupolvi voisi elää toivomansa näköisessä, planeetan kantokyvyn rajoihin sovitetussa maailmassa. Kyselyllä kartoitettiin yksilöihin, yhteiskuntaan ja erityisesti yrityksiin kohdistuvia odotuksia. Mitä muutoksia yritysten odotetaan tekevän, ja mikä rooli niillä pitäisi olla toivotun tulevaisuuden rakentamisessa? Tutkimuksen kaikki tulokset voit ladata tästä.

Aineisto kerättiin online-kyselynä tutkimustoimisto Norstatin paneelissa 27.1.–2.2.2023. Vastaajina oli 815 suomalaista 18–45-vuotiasta, joista 49 % oli naisia ja miehiä 51 %. 

 

UPM julkaisee tehdyn tutkimuksen pohjalta kevään ja kesän aikana jatkojuttuja liittyen tutkimuksen teemoihin. Löydät juttuja UPM Huominen -sivustolta ja Instagram-tililtä @UPMSuomi  

 

Kirjoittaja

Hanna Jensen

Hanna Jensen

Teksti | Kirjoittaja Hanna Jensen on toimittaja ja tietokirjailija. Hänen tekstejään on julkaistu muun muassa Imagessa, Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä.
 
"Ilman sieniä ei olisi metsiä" – Näin sienet vaikuttavat metsien biodiversiteettiin
Artikkeli | 10/07/2022 09:34:56 | 6 min

"Ilman sieniä ei olisi metsiä" – Näin sienet vaikuttavat metsien biodiversiteettiin

Lue lisää
Miksi emme ole aina sijoittaneet vastuullisesti?
Artikkeli | 08/12/2022 10:28:15 | 7 min

Miksi emme ole aina sijoittaneet vastuullisesti?

Lue lisää
Haavasidos, jota ei tarvitse vaihtaa – puusta valmistettu geeli mullistaa haavojen hoidon
Artikkeli | 06/21/2023 08:35:52 | 6 min

Haavasidos, jota ei tarvitse vaihtaa – puusta valmistettu geeli mullistaa haavojen hoidon

Lue lisää