Kun astumme metsään Janakkalan Harvialassa, ilmassa tuoksuu vielä edellispäivän sade. Pilvimatto lepää kattona puiden päällä ja suodattaa yllemme hentoja valojuovia.
Vaikka ympärillä on hiljaista, metsänhoidon asiantuntijayritys Tapion luontotiimissä ja Pölymetsä-hankkeessa asiantuntijana työskentelevälle Sara Turuselle metsä huokuu elämää tuhansien ja taas tuhansien lähes näkymättömien mutta elintärkeiden hyönteisten kautta.
Kun tarkemmin katsoo, kaikkialla hyörii erilaisia hyönteisiä, kuten perhosia, hämähäkkejä ja ihan ensimmäisenä eteen lennähtäviä kimalaisia, jotka ovat metsän merkittävimpiä pölyttäjiä. Myös maaperä kuhisee elämää; Janakkalassa onkin tavattu yli 900 kovakuoriaislajia.
Suomessa arvioidaan olevan noin 24 000 hyönteislajia. Näistä noin 4 000 on eri lajeihin kuuluvia kärpäsiä, joilla on merkittävä rooli sekä hajottajina että pölyttäjinä.
Kestävä metsätalous edistää luonnon monimuotoisuutta
Hyönteisillä on olennainen rooli metsien ekosysteemissä, ravintoverkossa ja monimuotoisuudessa. Niiden hyvinvoinnista huolehtiminen on työtä metsien hyväksi. Turunen kertoo, että jos esimerkiksi pölyttäjät katoaisivat metsistä, niissä ei olisi enää lainkaan kukkivia kasveja ja marjoja olisi paljon vähemmän – jos ollenkaan. Hajottajat puolestaan vaikuttavat siihen, että maaperä, ja sitä kautta myös metsä, voivat paremmin.
Toiminnallamme on vahva linkki luonnon monimuotoisuuteen
Kohti tieteeseen perustuvia luontotavoitteita
”Erityisesti pistiäiset tarvitsevat lahopuuta pesäpaikoikseen”, Turunen kertoo. ”Kaikille hyönteisille lahopuu ei ole pelkästään pesäpaikka, vaan esimerkiksi tietyt toukat mutustelevat sitä ravinnokseen.”
Pölymetsä-hankkeen keskiössä ovat pölyttäjät. Ne viihtyvät metsissä, joissa on eri-ikäistä ja monipuolista puustoa sekä sopivasti aukkoisuutta. Pölyttäjille ja muille hyönteisille mieluisissa metsissä on paljon erilaisia lehtipuita, ja siksi Turunen suositteleekin jättämään metsään säästöpuuryhmiä harvennus- ja päätehakkuiden yhteydessä. Säästöpuiden annetaan järeytyä, kuolla ja muuttua ajan saatossa lahopuuksi.
Hämähäkkilaji kirjokurkukki (Araniella displicata) on saalistanut hyttysen. Hyönteisillä on metsässä roolinsa hajottajina ja pölyttäjinä, mutta ne ovat myös ravintoa toisille hyönteisille ja linnuille. Lisäksi metsähyönteisten lajikato vaikuttaa metsissä esiintyvien lintujen elinoloihin.
Nyt puhutaan pölyttäjästrategiasta
Lahopuu luonnon monimuotoisuuden mittarina
”Myös katkaistu latvus kannattaa jättää paikalleen maalahopuuksi”, Turunen selittää.
Kukoistava hyönteiskanta ja metsän hyvinvointia edistävät toimenpiteet eivät ole arkipäivää ainoastaan Harvialassa vaan myös muissa UPM:n metsissä. Tiloilla noudatetaan monimuotoisuusohjelmaa, ja metsien terveyttä tarkkaillaan säännöllisesti. Yksi keskeisistä tavoitteista on kaksinkertaistaa lehtipuiden määrä yhtiön omissa metsissä.
Metsien monimuotoisuuden edistäminen ei ole tärkeää pelkästään luonnolle, vaan se myös auttaa metsiä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon – ja pienen pienet hyönteiset ovat siinä suuri apu.
