Energiateollisuus Ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä vahvistaa, että muutos on nopeaa. Tällä hetkellä investoinnit suuntautuvat pitkälti uusiutuviin energialähteisiin niin Suomessa kuin muualla. Globaalit investoinnit uusiutuvaan energiaan saavuttavat 2,3 biljoonaa euroa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
UPM sitoutunut YK:n 1,5 asteen tavoitteeseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Suomessa päästöttömän sähkön osuus kokonaistuotannosta oli 79 % vuonna 2018. ”Noin 10 % sähköstä tuotetaan jo tuulivoimalla, ja määrä saattaa hyvinkin kolminkertaistua seuraavan vuosikymmenen aikana. Kasvu riippuu siitä, kuinka hyvin markkina pystyy ottamaan tuulienergiaa vastaan.”
Myös vesivoiman arvo kasvaa entisestään. Vesi on erinomainen energiavarasto, jolla on helppo tasata sähkönkysynnän vaihteluja. ”Suomessa vesivoiman lisäysmahdollisuudet ovat pienet, joten meidän on huolehdittava erittäin hyvin nykyisestä kapasiteetistamme”, Leskelä huomauttaa.
Aurinkovoiman käyttö kasvaa vähitellen. Vuonna 2030 noin 1–5 % sähköntuotannosta perustuu aurinkoon. ”Aurinkosähköä rakennetaan pääasiassa kotien, yksityisten kiinteistöjen ja palvelujen tarpeisiin. Hyöty on suurempi, kun tuottaja pystyy käyttämään sähkön itse”, hän lisää.
UPM on Suomen toiseksi suurin sähkön tuottaja
Ilmastoneutraali Suomi
Suomen hallituksen tavoitteena on, että maasta tulee ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä vuosittaiset päästöt ja hiilinielujen luomat varastot ovat silloin tasapainossa.
”Energiateollisuudessa uskomme, että tavoite on saavutettavissa. Suomessa sähkön ja lämmöntuotannon päästöt ovat puolittuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja suunta jatkuu vastaavanlaisena seuraavalla vuosikymmenellä”, Leskelä sanoo.
Näillä keinoin UPM hillitsee ilmastonmuutosta
Ydinvoiman rakentaminen on olennainen osa ilmastokysymyksen ratkaisua. Rakenteilla olevat hankkeet lisäävät Suomen päästötöntä sähköntuotantokapasiteettia. Ydinvoima tuottaa sähköä vajaat 3000 megawattia, kun sähkökulutus on alimmillaan noin 6000 megawattia vuorokaudessa.
”Voimme kasvattaa päästötöntä perusvoimatuotantoa merkittävästi. Mitä enemmän perusvoimaa tuotetaan ydinvoimalla, sitä helpommin saamme myös loput tuotannosta päästöttömäksi ja toimivaksi”, hän lisää.
Eroon fossiilisista polttoaineista
Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on olennaista päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Vuosittain satoihin miljardeihin euroihin nousevat fossiilisten polttoaineiden tuet hidastavat kehitystä.
EU:n luoma päästökauppajärjestelmä kannustaa uusiutuvan energian rakentamiseen niin hiilidioksiditonnin markkinahinnan kuin poliittisilla päätöksillä sovittujen päästökiintiöiden kautta.
Päästökaupan tavoitteena on, että kansalliset tukitoimet poistuvat uusilta energialähteiltä ja niistä tulee kannattavia tuotantomuotoja.
”Jos EU noudattaa tiukasti energiapolitiikkaansa, toteuttaa Pariisin sopimuksen mukaista ilmastopolitiikkaa ja tiukentaa päästökiintiöitä, niin hiilen ja ruskohiilen käyttö sähköntuotannossa lakkaa. Hiilenkäytöstä luovutaan kokonaan, kuten Suomessa on jo pitkälti tapahtunut”, Leskelä sanoo.
”Meidän on leikattava päästöjä myös muilla sektoreilla, kuten liikenteessä, maataloudessa ja teollisuuden prosesseissa, joten työtä riittää edelleen. Yhteiskuntien on investoitava teknologiseen kehitykseen, jotta saamme päästöjä vieläkin alemmas.
Tutustu Vihreä ja vireä talous - metsäteollisuuden ilmastotiekartta -julkaisuun tästä.
Kiertotalous osaksi energiantuotantoa
Kiertotalouteen kytkeytyvä bioenergian käyttö on tullut osaksi energiantuotantoa erityisesti polttonesteiden valmistuksessa ja lämmöntuotannossa. Leskelä sanoo, että metsäteollisuuden aktiivinen toiminta, bioenergia ja hiilinielujen ylläpito sopivat hyvin yhteen.
”Suomessa pidämme kestävänä sellaista metsäperäistä polttoainetta, joka syntyy muun metsänkäytön sivutuotteena. Esimerkiksi puun kuorta, sahanpurua, bioliemiä ja muita metsänhakkuiden tähteitä voidaan käyttää energiantuotantoon.”
Leskelä arvioi, että Suomessa metsäenergian merkitys kasvaa, kun luovumme kokonaan hiilen käytöstä ja turpeen käyttö puolittuu. Muiden kaukolämmön tuotantotapojen lisääntyessä myös metsästä saatavan bioenergian tarve vähitellen vähenee.”
Teksti: Vesa Puoskari
