”Vesivoima on ainoa helposti säädettävä ja varastoitava uusiutuva energianlähde, jolla voidaan tasapainottaa sähkönkysynnän vaihteluita. Koska Suomessa ei juurikaan enää voida lisätä vesivoimaa, meidän on tehostettava nykyisten voimaloidemme tuotantokapasiteettia”, sanoo UPM Energyn energiantuotannosta vastaava johtaja Ari Henriksson.
UPM:llä on kahdeksan omaa vesivoimalaa, minkä lisäksi omistamme merkittäviä osuuksia muiden energiayhtiöiden voimaloista. Parhaillaan peruskorjataan ja modernisoidaan Kuusankosken vesivoimalaa, jonka vaiheittain etenevän uudistusprojektin odotetaan valmistuvan vuoden 2022 lopulla. Valtaosin 1930–50-luvuilla rakennettuja UPM:n vesivoimaloita on peruskorjattu laajasti viime vuosina. Edellinen mittava peruskorjausinvestointi saatiin päätökseen 2017.
”Teknologia on kehittynyt niin paljon, että saamme turbiineita ja generaattoriyksiköitä uusimalla selvästi enemmän tehoa irti samasta vesimäärästä. Kuusankoskella arvioimme keskimääräisen energiantuotannon kasvavan yli kahdeksan prosenttia nykyisestä 180 GWh:sta vuodessa noin 195 GWh:iin. Tuotannon kasvu vastaa lähes 800 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Samalla uusittava automaatiojärjestelmä parantaa laitoksen säätömahdollisuuksia,” Henriksson sanoo.
Vastaus päästövähennystavoitteisiin
UPM Energy on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja ja merkittävä toimija vesivoiman tuotannossa. Tuottamastamme sähköstä jo 98 prosenttia on hiilidioksidivapaata.
Kunnianhimoisesti kohti fossiilitonta tulevaisuutta
Kun etenkin hiililauhdelaitoksista vähitellen luovutaan, vesivoima tarjoaa kestävämmän vaihtoehdon säätövoiman lähteenä. Vesivoimaloita voi käynnistää, säätää ja pysäyttää nopeasti, kun tuotannon ja kulutuksen vaihteluihin tarvitaan tasausta. Vesivoima on myös kustannustehokas tapa tuottaa sähköä. Voimaloiden käyttöikä on pitkä, ja käyttökulut pieniä.
”Kuusankoskella nyt meneillään oleva peruskorjausinvestointi varmistaa sen, että seuraavaan peruskorjaukseen menee vähintäänkin 40 vuotta”, Henriksson arvioi.
Vesiekosysteemien suojelua
Päästötön vesivoima vaikuttaa kuitenkin ympäristöön muuttamalla jokien virtaamia ja niiden ekosysteemeitä. Tuotannon vaikutuksia lieventävien lakisääteisten kalatalousmaksujen lisäksi UPM tekee vapaaehtoisia toimia vaelluskalakantojen suojelemiseksi ja elvyttämiseksi.
”Oman vaelluskalaohjelmamme puitteissa pyrimme purkamaan esteitä kalojen vaelluksen tieltä ja kokeilemme uusia innovaatioita kalakantojen elvyttämiseksi eri puolilla Suomea. Tuorein vaelluskalaohjelman projekti on viime syksynä Sotkamon Sapsokoskella valmistunut vanhan myllypadon ja myllyn purku”, Henriksson kertoo. Uusia potentiaalisia kohteita niin vaellusesteiden purkamisen kuin uusien kalakantoja elvyttävien innovaatioiden osalta etsitään ja identifioidaan aktiivisesti.
Lisätietoja UPM:n vaelluskalaohjelmasta löytyy täältä.
