Kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kysyntä on räjähtänyt viime vuosina, eikä vauhdin hidastumisesta näy merkkejä. Kun eri toimialoilla pyritään lisäämään vastuullisuutta, kestävän kehityksen syvemmän merkityksen pohtiminen ja sen juurruttaminen osaksi tuotesuunnittelua ovat nousseet entistä tärkeämmiksi.
”Ajatus kestävästä kehityksestä sekä jätteiden vähentämisestä, uusiokäytöstä ja kierrätyksestä ovat olleet nousussa jo vuosia, eikä mielenkiinto ole hiipumassa”, yhdysvaltalaisen Packaging School -koulutuskeskuksen perustajajäsen ja toimitusjohtaja Drew Felty sanoo. ”Kestävyys voi kuitenkin tarkoittaa monia eri asioita, eikä sille ole toistaiseksi mitään kaikenkattavaa määritelmää.” Feltyn mukaan kestävää kehitystä ei tulisi erottaa tuotesuunnittelun muista osa-alueista, vaan se pitää ottaa huomioon monissa eri vaiheissa koko tuotantoprosessin ajan.
Aalto-yliopiston Design Factory -hankkeen professori Tua Björklund on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa kestävässä suunnittelussa on kyse ”kokonaisvaltaisesta perspektiivistä”.
UPM ja Aalto Design Factory yhteistyöhön – tavoitteena edistää vastuullista muotoilua
”Siinä ei tarkastella esimerkiksi pelkästään ympäristövaikutuksia, vaan myös yhteiskunnallista ja taloudellista kestävyyttä. Lisäksi suunnitellaan ratkaisuja, joissa yhdistyvät nämä kaikki”, Björklund selittää.
”Juuri nyt puhutaan paljon tuotteiden elinkaaresta”, hän jatkaa, ja antaa esimerkin siitä, miten kestävä suunnittelu voidaan ottaa huomioon saksien tuotannossa: ”Voidaanko saksien kahvoissa käytettävä muovi korvata muilla materiaaleilla ja säilyttää silti tuotteen toimivuus? Kuinka monesta osasta sakset koostuvat? Kestävätkö ne 50 vai 100 vuotta? Voidaanko ne kierrättää?”
Asiantuntijoiden mukaan kestävässä suunnittelussa tulisi hyödyntää elinkaariajattelua ja ottaa huomioon tuotteen raaka-aineet, käyttö ja hävittäminen. Kuva: ThisisEngineering RAEng on Unsplash
Oikean materiaalin valinta
Yksi tuotteiden elinkaareen panostaneista yhtiöistä on suomalainen kosmetiikkabrändi Lumene. Lumenen pakkausten tuotekehityspäällikön Kerttu Ylipotin mukaan kestävä kehitys ohjaa koko suunnitteluprosessia.
”Se on todella iso osa työtämme”, hän sanoo. ”Brändimme arvot ovat lähellä luontoa, joten kestävä kehitys on yksi ydinarvoista, joka meidän on muistettava joka tilanteessa.”
Ylipotin mukaan tuotteiden elinkaaressa on huomioitava muun muassa pakkausmateriaali, käytettävien materiaalien määrä ja se, mitä loppuun käytetylle tuotteelle tapahtuu.
”Yksi tavoitteistamme on minimoida muovien käyttö", Ylipoti kertoo. ”Pyrimme käyttämään PCR-kierrätysmuoveja ja biopohjaisia materiaaleja. Käytämme kierrätettyjä materiaaleja kaikissa pakkausratkaisuissa, joissa suinkin pystymme.”
Vastuullisten materiaalien käyttö voi kuitenkin toisinaan vaikuttaa tuotteen visuaaliseen ilmeeseen.
”Käytimme ennen paljon puhtaanvalkoista väriä, mutta sitä on hankala saada aikaan mekaanisesti kierrätetyssä PCR-muovissa”, Ylipoti kertoo. ”Nykyään pohdimme suunnittelutiimin kanssa jo alkuvaiheessa, mitkä värit toimivat parhaiten valitussa pakkaustyypissä.”
Myös tarramateriaalit voivat vaikuttaa tuotteen kierrätettävyyteen, sillä väärän materiaalin vuoksi pakkaus saatetaan lajitella kierrätyslaitoksessa väärään materiaalivirtaan. Yksi ratkaisu ongelmaan on UPM Raflatacin puupohjainen Forest Film PP -tarramateriaali, joka valmistetaan kestävistä raaka-aineista. Sitä on käytetty Lumene Groupin Cutrin-hiusnaamion purkissa.
”UPM ehdotti tätä materiaalia, ja se olikin erinomainen vaihtoehto, sillä se on biopohjaista ja siitä voidaan valmistaa purkin lisäksi myös etikettejä”, Ylipoti sanoo. ”Joten kun kone lukee etiketistä materiaalin, se päätyy suoraan oikeaan kierrätysvirtaan.”
Lopuksi Ylipoti huomauttaa, että tuotteiden kierrätys on tehtävä kuluttajille mahdollisimman helpoksi. Siksi yhtiöllä on verkkosivuillaan tuotekohtaiset kierrätysohjeet.
Lumene Groupin Cutrin-hiusnaamion purkkissa on käytetty UPM Raflatacin puupohjaista Forest Film PP -tarramateriaalia. Kuva: UPM Raflatac
Lisää kysyntää
Miten asiantuntijat odottavat kestävän suunnittelun kehittyvän tulevaisuudessa? ”Mukana on itsestään selviä osa-alueita, kuten materiaalit, tehokkuus, kuljetukset ja jakelu”, Felty sanoo. ”Sitten on toinen määritelmä, jonka mukaan tehokas suunnittelu on kestävää suunnittelua. Emme tietenkään halua valmistaa tuotteita, jotka eivät myy ja päätyvät roskiin.”
”Monissa yrityksissä on tietty kestävään kehitykseen painottuva tuotelinja tai jokin muu vastuullisuushanke. Sitä ei ole kuitenkaan leivottu vielä sisään jokaiseen tuotteeseen ja palveluun”, Björklund sanoo.
Hän lisää, ettei suunnittelijoiden ja toimittajien kannata jäädä odottelemaan vetoapua kuluttajilta, vaan he voivat osaltaan viedä kehitystä eteenpäin sisäisesti. Björklundin mukaan hänen tiedekuntansa kanssa yhteistyötä tekevä UPM tukee prosessia paitsi kehittämällä materiaaleja myös kiinnittämällä huomiota niistä valmistettavien tuotteiden koko elinkaareen.
”Suunnittelijoina voimme viestiä kuluttajille, mitä materiaalit ovat ja mitä kestävä kehitys tarkoittaa”, hän sanoo. ”Näin voimme itsekin luoda kysyntää itsekin.”
Pääkuva: Kumpan Electric on Unsplash
Teksti: Jessica Bateman
