Viheralueet ovat tärkeä osa kaupunkeja. Ne ovat paikkoja, joissa voimme ulkoilla, viettää aikaa lasten tai ystävien kanssa, kävelyttää koiraa tai vain nauttia luonnosta ja raittiista ilmasta. Jotkin kaupungit eivät kuitenkaan enää tyydy vain vaatimattomiin puistoihin, vaan suunnittelevat tuovansa kuvaan omat kaupunkimetsänsä. Niiden toivotaan tarjoavan ratkaisuja moniin planeettaamme parhaillaan uhkaaviin ympäristöhaasteisiin.
Yksi kunnianhimoisimmista hankkeista on Abu Dhabin kaupunkimetsähanke, jota koskevat suunnitelmat julkistettiin helmikuussa 2020. Koska kaupungissa vallitsee aavikkoilmasto, metsän sijoittaminen sinne saattaa kuulostaa kaukaa haetulta. Hankkeen suunnittelijat ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupunki voisi hyötyä omasta metsästä lukuisilla tavoilla.
”Metsät lisäävät luonnon monimuotoisuutta, niillä on viilentävä ja ilmaa puhdistava vaikutus ja lisäksi ne parantavat ihmisten hyvinvointia”, sanoo Rasmus Astrup, joka työskentelee kööpenhaminalaisessa maisema-arkkitehtuuriin erikoistuneessa SLA-yrityksessä. Astrup on suunnitellut kaupunkimetsiä aiemmin esimerkiksi Tanskaan ja Kanadaan. Mutta kuinka metsän istuttaminen aavikolle käytännössä tapahtuu?
Abu Dhabi lisää ripauksen luontoa moderniin arkkitehtuuriinsa. Kuva: Kevin Ponce Villaruz, Pexels.
Ei mikään tavallinen metsä
Astrupin mukaan Abu Dhabin kaupunkimetsä tulee olemaan ”hyvin erilainen” verrattuna pohjoisempien maiden metsiin. Metsähankkeessa aiotaan käyttää vain Arabiemiirikunnissa luonnostaan esiintyviä puita ja kasveja.
”Kun aloimme työskennellä hankkeen parissa, meille selvisi, ettei Arabiemiirikuntien kasvilajeja käsittelevää kirjallisuutta ollut riittävästi saatavilla”, hän kertoo. ”Niinpä käytimme kokonaisen vuoden lajien tutkimiseen. Kartoitimme 700 eri lajia ja selvitimme, kuinka paljon valoa ja kosteutta kukin tarvitsi kasvaakseen.”
Hankkeesta vastaava ryhmä, johon kuuluu muun muassa biologeja, päätti keskittyä istuttamaan puulajeja, jotka menestyivät aavikkoilmastossa. Näihin kuului esimerkiksi maan kansallispuu, ghaf.
”Aavikolla viihtyvien puiden lehdet ovat yleensä kooltaan pienempiä, jotta vettä haihtuisi mahdollisimman vähän”, Astrup sanoo.
”Luonnonmetsissä tavataan useita kasvillisuuskerroksia (puu-, pensas- ja pohjakerros), joita mukaillen istutamme metsään niin pensaita kuin pieniä, keskikokoisia ja isoja puita. Metsään tulee myös lahopuita, joita luonnonmetsissä esiintyy runsaasti. Hajotessaan puut muuttuvat takaisin maaperäksi ja rikastavat metsän ekosysteemiä.”
Astrupin mukaan tähän mennessä istutettujen puiden on jo havaittu vaikuttaneen positiivisesti alueen linnustoon. Tulevaisuudessa metsän odotetaan houkuttelevan alueelle myös lisää hyönteisiä ja jopa pieniä nisäkkäitä.
”Kaupunkilaisille metsä tarjoaa kohtaamispaikan, jossa he voivat tutustua luontoon ja kokea elämyksiä”, hän lisää.
”Metsän viilentävän vaikutuksen ansiosta asukkaat pääsevät nauttimaan erilaisista ulkoilma-aktiviteeteista. Viheralueen ympäri rakennetaan myös kävelyreitti.”
Lämpötilojen aleneminen tuo tervetulleen helpotuksen kaupungissa usein vallitsevaan sietämättömään kuumuuteen. Samalla se mahdollistaa monet sellaiset ulkoharrastukset, kuten pyöräilyn, joista nauttiminen kuumissa olosuhteissa on vaikeaa. Juoksijoita ja kävelijöitä palvelemaan kaavaillaan metsän ympäri kulkevaa lenkkipolkua.
Lähi-idän lämpimän ilmaston takia puiden kasvatus on herkkää tasapainottelua. Kuva: Robert Metz, Unsplash.
Mallia Saksasta
Tällaisen herkän ekosysteemin luomiseen liittyy kuitenkin myös paljon haasteita. Saksassa kuivuus ja lämpöaallot ovat viime vuosina aiheuttaneet tuhoja maan valtavilla metsäalueilla, ja nyt ongelmaa pyritään torjumaan kunnianhimoisen istutussuunnitelman avulla. Osa istutushankkeista on kuitenkin edennyt heikosti, eivätkä kaikki puut ole lähteneet kasvamaan toivotusti.
”Luonnonympäristöjä määrittävä monimutkaisuus, ympäröivän kaupungin vaikutus sekä niille ominaisten elementtien vuorovaikutus tekevät tällaisista hankkeista hyvin vaativia toteuttaa”, toteaa UPM:n ympäristöasioiden päällikkö Björn Schmid. ”Haasteena on molempien ympäristöjen erityispiirteiden huomioiminen.”
”Myös mikroilmastoon liittyvät näkökohdat – se, että metsät ovat viileämpiä ja kosteampia ympäristöjä – asettavat haasteita sopivien puu- ja pensaslajien valinnalle ja luonteeltaan monimutkaisen metsäkudelman jäljentämiselle. Koska metsässä jokainen elementti on muista riippuvainen, kaiken huomioon ottaminen voi osoittautua vaikeaksi.”
Eräs keskeinen huomioitava seikka on hankkeen vaatima veden ja energian määrä ja siitä mahdollisesti aiheutuva ympäristökuormitus. Nämä asiat saattavat nimittäin joissakin olosuhteissa jopa mitätöidä metsän istutuksella saavutettavat hyödyt.
”Veden ja energian käyttöä koskevat suunnitelmat on laadittava erittäin huolellisesti”, Schmid huomauttaa.
Hän nostaa esille myös metsille tyypillisen hitaan kasvuvauhdin. ”Hankkeen kestoksi ei riitä muutama vuosi, vaan suunnitelmien tulee kattaa useampi vuosikymmen. Tämä edellyttää kärsivällisyyttä.”
Abu Dhabin kaupunkimetsä on parhaillaan toteutusvaiheessa. Hankkeen lopputuloksesta riippumatta urbaani metsä tulee olemaan mielenkiintoinen lisä aavikkokaupungin antiin, ja Saksan vastaavat metsäprojektit voivat tarjota sen toteuttamiseen soveltamiskelpoisia oppeja. On selvää, että niin sivustakatsojat, asiantuntijat kuin tieteilijätkin seuraavat suurella mielenkiinnolla, tarjoaako hanke avaimet aavikkokaupungin viheriöittämiseen kokonaisella metsällä vai vaaditaanko tällaisten hankkeiden onnistumiseen vielä työtä.
Teksti: Jessica Bateman
