Metsät suojelevat maapallon biodiversiteettiä, mutta tämä luonnon monimuotoisuus on myös uhattuna. Lähes kolmannes koko maapallon maapinta-alasta on metsien peitossa, ja niissä kasvaa yli 60 000 puulajia. Metsät tarjoavat kodin 68 prosentille kaikista maailman nisäkkäistä, 75 prosentille linnuista ja 80 prosentille sammakkoeläimistä. Lisäksi metsissä kasvaa myös paljon erilaisia sieniä ja elää suuri määrä erilaisia selkärangattomia. Tämä kaikki käy ilmi YK:n ympäristöohjelmasta. Metsäkadon ja muuttuneen maankäytön vuoksi maapallon metsäpinta-ala kutistuu kuitenkin joka vuosi 10 miljoonalla hehtaarilla, joten metsien biodiversiteetti on uhattuna, ja meidän on ryhdyttävä toimiin suunnan kääntämiseksi.
Talousmetsien suuri merkitys
Talousmetsien luonnonhoidolla on olennainen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. ”Useimmissa maissa suurin osa metsistä on hoidettuja talousmetsiä”, kertoo Suomen Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkija Juha Siitonen. ”Esimerkiksi Etelä-Suomen metsistä noin 5 prosenttia on suojeltuja, kun taas Pohjois-Suomessa vastaava osuus on 20 prosenttia. Metsien suojelu ei siis yksistään riitä turvaamaan biodiversiteettiä, ja sen edistäminen hoidetuissa metsissä vaikuttaa suojeltuja metsiä laajempiin alueisiin.”
Aiemmin luonnonmetsissä oli enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin hoidetuissa metsissä, sillä lahopuiden suurempi määrä sekä metsäpalojen ja muiden häiriöiden yleisyys loivat pohjaa monimuotoisemmalle elämälle. Moderneilla metsänhoitomenetelmillä voidaan kuitenkin luoda uudelleen tällaiset olosuhteet ja muokata elinympäristöjä tietyille lajeille sopiviksi.
”Säästöpuiden ja lahopuiden jättäminen metsiin on helppo ja tehokas tapa edistää luonnon monimuotoisuutta”, Siitonen sanoo. Hänestä on myös tärkeää välittää metsänomistajille tietoa esimerkiksi siitä, miksi kuollut puusto kannattaa säilyttää eikä kerätä energiakäyttöön, säästää pieniä mutta arvokkaita elinympäristöjä, luoda suojavyöhykkeitä vesistöjen reunoille, kulottaa metsää (etenkin boreaalisissa metsissä, joissa palot olivat ennen yleisiä luonnostaan) sekä kasvattaa metsää siten, että myös jäkälille, sammalille ja muille avoimia ympäristöjä huonosti sietäville lajeille jäisi elintilaa.
Luonnon monimuotoisuutta metsissä voidaan parantaa esimerkiksi kulotuksella ja jättämällä metsiin lahopuita.
Kuva: UPM
Biodiversiteetin parantaminen UPM:n metsissä
UPM:n toiminta Blandinin metsäalueella Minnesotan Grand Rapidsissa on osoitus panostuksesta biodiversiteettiin. Yhtiön toiminta kattaa kaikkiaan 762 neliökilometriä (76 080 hehtaaria), ja alueen metsänhoidossa on käytössä uusia, metsieän elinvoimaa ja terveyttä lisääviä menetelmiä. UPM Blandinin metsäekologi Sawyer Scherer sanoo, että ”UPM oli yksi ensimmäisistä metsäyhtiöistä, joka otti Yhdysvalloissa käyttöön ekologiseksi metsänhoidoksi kutsutun lähestymistavan, jossa metsänhoito perustuu metsien luonnollisiin olosuhteisiin. Tutkimme, millaista elämä metsissä olisi ilman modernin ihmisen vaikutusta, ja pyrimme mallintamaan nämä olosuhteet mahdollisimman tarkasti metsänhoidon avulla.”
UPM Blandinin metsänhoidossa pyritään parantamaan luonnon monimuotoisuutta usein eri keinoin, kuten välttämällä monokulttuurista puustoa ja maksimoimalla eri puulajien elinikä. Alueelle muun muassa istutetaan sille alun perin tyypillistä puukantaa, kuten strobusmäntyjä ja valkokuusia, urakoitsijoita ohjeistetaan säilyttämään tiettyjä puulajeja, osia metsistä jätetään eri lajien turvallisiksi elinympäristöksi ja ympäristön monipuolistamiseksi jäljitellään jopa metsäpalojen vaikutuksia.
”Ennen ihmisten toimia metsien olosuhteet muuttuivat eniten metsäpalojen vaikutuksesta”, Scherer toteaa. ”Nykyään metsäpaloja on paljon vähemmän, sillä niitä torjutaan kylien ja kaupunkien suojelemiseksi. Modernin metsänhoidon avulla voimme kuitenkin luoda uudelleen sellaiset olosuhteet, jotka aiemmin syntyivät metsäpalojen tai myrskyjen vaikutuksesta.”
Työ ei rajoitu pelkästään Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi Suomessa UPM käyttää vain kotoperäisiä puulajeja, minkä ansiota metsiin kasvaa alueelle ominaista aluskasvustoa, kuten varpuja, yrttejä ja sammaleita. Ne puolestaan tarjoavat kasveja syöville eläimille, pedoille ja loisille niiden tarvitsemaa ravintoa. Lisäksi UPM jättää metsiin lahopuuta ja säästöpuita tulevaisuuden lahopuiksi sekä luo erilaisilla menetelmillä tietyille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Tätä varten hyödynnetään esimerkiksi kulotusta (palanutta puuta tarvitseville lajeille), jätetään osa metsistä jatkuvapeitteisiksi ja pidättäydytään kaikesta toiminnasta arvokkaimmissa metsissä.
Kun olosuhteet tehdään otollisiksi varpujen, yrttien ja sammaleiden kasvulle, myös eläimet ja eliöt menestyvät.
Kuva: UPM
Nyt on aika toimia
Biodiversiteetti parantaa metsien tervettä ekosysteemiä, mutta sillä on myös valtavan tärkeä rooli planeettamme suojelemisessa. ”Monimuotoisempi luonto auttaa metsiä sopeutumaan ympäristön muutoksiin”, Siitonen sanoo ja jatkaa: ”Ilmastonmuutoksen seurauksena kaarnakuoriaisten aiheuttamat tuhot ovat laajentuneet Kanadassa yli 20 miljoonalla hehtaarilla, sillä yhä useammat kuoriaiset selviävät aiempaa leudommista talvista. Vahingot voisivat olla pienempiä, jos metsät olisivat monimuotoisempia.”
YK:n ympäristöohjelmassa on tutkittu luonnon monimuotoisuuden vaikutusta metsien hiilensidontaan. Raportissa todetaan, että ”biodiversiteetti edistää usein vakautta ja ensisijaista tuottavuutta ja luo sitä kautta hiilivarastoja”. Erityisesti puulajien monimuotoisuus tukee terveitä, sopeutuvia ja hiiltä sitovia metsiä. Tämä perustuu siihen, että ”metsässä on todennäköisemmin erittäin tuottavia puulajeja ja että metsän resurssit tulevat tehokkaampaan käyttöön, kun siellä on erilaisia lajeja, joilla on erilaiset tarpeet”.
Biodiversiteetin vaikutusta metsiin tutkitaan koko ajan enemmän. Saamme jatkuvasti lisää tietoa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä metsien tuottavuudelle ja ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle, mutta opittavaa on vielä paljon. Se on kuitenkin varmaa, että kun toimimme nyt, se vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.
Pääkuva: UPM
