Tullessani taloon toukokuussa ajatukseni vastuullisuustiimissä työskentelystä liittyivät ihmisoikeuksiin, kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemoihin. Ajattelin työni koostuvan selvitystehtävistä, raportoinnista, tiedon analysoinnista, viestinnästä ja sidosryhmäyhteistyöstä. Itselleni oli tärkeää päästä perehtymään ihmisoikeuskysymyksiin ja vastuullisuuteen yritysmaailman näkövinkkelistä. Tätä kesäni erilaisten tehtävien parissa onkin pitänyt sisällään.
Koronapandemian vuoksi uudet työt alkoivat pitkälti etätyön muodossa, joka toi uusien asioiden omaksumiseen ja talon tavoille oppimiseen oman twistinsä. Etenkin kollegoiden tapaaminen Teamsin välityksellä tuntui aluksi erikoiselta. Korona ei kuitenkaan vaikuttanut pelkästään työskentelytapoihin, vaan määritti myös työni sisältöä kesän 2020 ajan.
“Not so fast”
Suurimpana työtehtävänäni kesän aikana oli koordinoida Biofore Share and Care -ohjelman kautta tehtyä maskiprojektia. Toukokuussa käynnistynyt UPM:n eri asiantuntijatiimien yhteishanke 500 000 kasvosuojaimen jakamiseksi tehdaspaikkakuntien paikallisyhteisöihin oli melkoinen tunteiden vuoristorata. Kun vielä kesäkuun alussa yritin muistella tiimiläisteni nimiä ja eri bisneksien ominaispiirteitä, olinkin jo kainaloitani myöten mukana maskiprojektissa.
Maskiprojekti käynnistyi todella nopealla tahdilla ja taisin sitä jossain hetkessä venäläiseksi uimakouluksikin kuvailla. Sähköposteja sateli ja tietoa projektin etenemisestä tuli useasta suunnasta samanaikaisesti. Kirjoitin jatkuvasti muistiinpanoja ja to do -listoja pysyäkseni itse kärryillä. Nämä muistiinpanot osoittautuvat kesän aikana todella arvokkaiksi. Vauhti tuntui projektin edetessä vain kiihtyvän, ja tein tosissani töitä sen eteen, että hahmottaisin kokonaisuuden ja saisin pidettyä kaikki langat käsissäni. Päällimmäisenä mielessä oli kiireen tuntu. Pariinkin kertaan olisin halunnut puhaltaa pelin poikki ja ottaa aikalisän. Työpäivät venyivät, minkä lisäksi maskiprojekti tuli myös uniini: Muistan pitäneeni useamman tiedotustilaisuuden, joiden aikana vastailin median kysymyksiin maskeja koskien.
Todellisuudessa tehtäväni ei sisältänyt tiedotustilaisuuksia, mutta sitäkin useampia yksityiskohtia ja haasteita. Kesän aikana toimin muun muassa salapoliisina selvittäessäni lähetettyjen maskilaatikoiden eksymistapauksia sekä varmistaessani vastaanottavien tahojen osoite- ja muita yhteystietoja niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Projektissa maskeja lähetettiin UPM:n tehdaspaikkakunnille ympäri maailmaa, joten myös olemattomat kiinan ja puolan kielen taitoni joutuivat koetukselle yrittäessäni selvittää vastaanottajien tietoja kääntäjän avulla. Lisäksi kirjoitin ja vastaanotin luovutusasiakirjoja ja yritin pysyä perässä toisinaan romaanin mittaisiksi paisuvissa sähköpostiketjuissa. Tämän ohella tein päivityksiä nettisivuille ja avustin kollegoja paikallisviestinnässä. Kesäkuussa ehdin pyörähtää myös Kymin tehtaalla katsomassa maailmalle lähetettäviä maskeja. Tuli ainakin todettua, että yhteiskuntatieteilijän ja generalistin monipuolinen osaaminen sopii hyvin UPM:n kaltaisessa suuressa organisaatiossa työskentelyyn.
Työhaastattelussa muistan sanoneeni olevani projektinhallinnan ammattilainen. Projektinhallintaan liittyvät taitoni todella testattiin tämän kesän aikana, ja ihan ylpeänä voin todeta lunastaneeni haastattelussa lupaamani ammattitaidon. Vaikka työni alkoi vauhdikkaasti ja jatkui sellaisena pitkälti läpi koko kesän, koen kokemuksen olleen arvokas ja opettava. Itsensä johtaminen sekä toimeen tarttuminen ovat kesän työtehtävissäni olleet tärkeitä, ja näistä olen myös saanut erittäin paljon kiitosta.
Maskiprojekti oli uusi paitsi minulle myös kaikille kollegoilleni. Ehkä juuri siksi vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti, ja kaikkien pallojen kanssa jonglööraaminen toisinaan hirvittikin. Kokonaisuus on kuitenkin sujunut hienosti ja maskit ovat löytäneet tiensä niitä tarvitseville. Yhteistyö UPMläisten kanssa ympäri maailmaa on sujunut hyvissä merkeissä ja projektin saama huomio on ollut positiivista. Hymyissä suin olen lukenut viestejä ja some-postauksia maailmalta, kun olen nähnyt, miten maskiluovutukset ovat olleet avuksi ja iloksi koronapandemian aikana.
Kasvosuojaimet ovat ihmisoikeuskysymys
Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten myötä jokaisella ihmisellä on oikeus terveyteen. Tämän oikeuden turvaaminen on lähtökohtaisesti valtioiden tehtävä, mutta vastuu ulottuu myös muihin yhteiskunnan toimijoihin, kuten yrityksiin. Koronaviruksen kaltaisten sairauksien leviämisen rajoittaminen on ihmisoikeusnäkökulmasta välttämätöntä. Tämän lisäksi haavoittuvammassa asemassa olevien mahdollisuuksia suojautua virustartunnalta vaatii erityistä huomiota.
Siksi onkin ollut hienoa olla koordinoimassa projektia, jonka avulla on pystytty auttamaan muun muassa vanhuksia, vammaisia ja terveydenhuollon ammattilaisia. Olen kokenut maskien parissa tehtävän työn merkitykselliseksi ja iloinnut siitä, että olen päässyt edistämään ihmisoikeuksien toteutumista UPM:n paikallisyhteisöissä.
Jos kiinnostuit aiheesta, voit lukea lisää UPM:n antamasta COVID-19 -tuesta paikallisyhteisöille yhtiön verkkosivuilta.
