Rakennuksen hiilijalanjäljelle annetaan raja-arvot
Uusista rakennuksista on tehtävä sekä rakennustuoteluettelo että ilmastoselvitys. Määräys koskee rakennuksia, joille haetaan rakentamislupaa 1.1.2026 jälkeen, ja vaatimuksia sovelletaan suurimmalle osalle uudisrakennuksia. Velvoite ei koske esimerkiksi pientaloja, laajamittaisia korjauksia tai laajennuksia.
Rakennustuoteluettelo annetaan lupavaiheessa ja se on päivitettävä loppukatselmuksen yhteydessä keskeisten muutosten osalta.
Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Maria Tiaisen mukaan hiilijalanjäljen tarkastelu on aloitettava jo suunnitteluvaiheessa, vaikka ilmastoselvitys on esitettävä vasta loppukatselmusvaiheessa.
Ilmastoselvitys koostuu kahdesta osasta: rakennuksen hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä. Tiaisen mukaan hiilijalanjäljelle eli rakennuksen elinkaaren aikaisille kasvihuonekaasupäästöille määritellään raja-arvot, jotka asetetaan rakennusten eri käyttötarkoitusluokille. Tarkastelujaksona käytetään 50:ttä vuotta.
”Hiilikädenjälki kuvaa rakennuksen positiivisia ilmastovaikutuksia. Yhtenä hiilikädenjäljen osatekijänä on rakennustuotteiden hiilivarastot, joita voivat olla eloperäiset tai tekniset hiilivarastot, jotka on suunniteltu pysymään osana rakennusta tai rakennuspaikkaa vähintään 100 vuoden ajan”, Tiainen selventää.
”Tarkoitus on ohjata rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä ja edistää innovatiivisia, vähähiilisiä ratkaisuja. Raja-arvojen kiristäminen asteittain auttaa vähentämään rakennusten ilmastovaikutuksia.”
Uusiutuvuus ja EPD-ympäristöselosteet tuovat kilpailuetua
Hiilijalanjälkilaskenta perustuu ympäristöselosteisiin (EPD, Environmental Product Declaration) tai kansallisen päästötietokannan geneerisiin arvoihin. Geneerisiin arvoihin on lisätty kerroin, joka kannustaa rakennusmateriaalien valmistajia hankkimaan tuotteilleen tarkemmat ympäristöselosteet.
”Tämä luo kilpailua. Valmistajat, jotka kehittävät vähäpäästöisiä tuotteita, voivat saada kilpailuetua niin Suomessa kuin muualla Euroopassa”, Tiainen toteaa.
”Laki on materiaalineutraali, mutta käytännössä puulla on usein pienempi hiilijalanjälki kuin muilla rakennusmateriaaleilla. Tämä voi tehdä puurakentamisesta kilpailukykyisempää, sillä pienemmät päästöarvot helpottavat raja-arvojen alittamista”, hän arvioi.
WISA-vanereilla on tarkat EPD-ympäristöselosteet
Lähes kaikilla UPM:n WISA-vanereilla on EPD-ympäristöselosteet, jotka kattavat elinkaaren raaka-aineista hävittämiseen. Selosteissa on mukana muun muassa valmistuksen fossiiliset kasvihuonepäästöt ja vaneriin sitoutuneen biogeenisen hiilidioksidin määrä. Ympäristöselosteiden ulkopuolelle jääneille muutamille erikoisvanereille on laadittu LCA- dokumentit.
Rakentamiseen tarkoitettujen WISA-Spruce-kuusivanereiden ympäristöselosteet päivitettiin joulukuussa 2024. Kuusivanereiden hiilidioksidipäästöissä on nähtävissä selkeä parannus. Pinnoittamattoman WISA-kuusivanerin tuotantovaiheen fossiilinen GWP-arvo eli ilmastoa lämmittävä vaikutus (Global Warming Potential Fossil) on nyt 50 % pienempi verrattuna aiempaan, vuoden 2022 ympäristöselosteeseen. Tämä merkittävä parannus pohjatuotteessa hyödyttää automaattisesti myös pinnoitettuja ja pintakäsiteltyjä kuusivanerituotteita, kuten WISA®-Roof ja WISA®-Spruce BT.
Rakennuttajat ja suunnittelijat voivat hyödyntää tietoja varmistamaan, että rakennus täyttää lain hiilijalanjälkirajat. WISA-vanereille saatavilla olevaa dokumentaatiota voi käyttää rakennuksen rakennustuoteluettelossa, ympäristöselvityksessä ja BIM-suunnittelussa (Building Information Modeling).
