Netistä tilaamasi kirja on saapunut ja haluat kierrättää pahvilaatikon. Viet sen kierrätyspisteeseen, mutta kenen vastuulla laatikkosi kierrätys on siitä eteenpäin? Monet ajattelevat, että kaupunki tai kunta on velvollinen hoitamaan kierrätyksen, mutta vastuussa onkin yleensä tuotteen pakannut yritys. Tätä kutsutaan tuottajavastuuksi.
”Tuottajavastuu koskee tyypillisesti renkaiden, akkujen, kuluttajaelektroniikan ja pakkauksien valmistajia, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen vanhempi neuvonantaja Teemu Virtanen. ”Tuotteita valmistavat tai maahantuovat yritykset ovat vastuussa jätehuollon rahoittamisesta ja järjestämisestä. Käytännössä yritykset eivät tee sitä itse, vaan ostavat palvelun tuottajayhteisöiltä.”
UPM ottaa tuottajavastuun tosissaan
UPM on sitoutunut edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Yhtiö on tunnistanut ne tavoitteet ja alatavoitteet, joihin sen toiminnalla, tuotteilla ja ratkaisuilla on suurin positiivinen vaikutus tai joihin liittyvät negatiiviset vaikutukset se voi minimoida. UPM:n näkemyksen mukaan tuottajavastuu edistää kestävän kehityksen tavoitetta numero 12 (vastuullista kuluttamista), joka on yksi yhtiön valitsemista kuudesta keskeisimmästä tavoitteesta. Tuottajavastuuseen liittyvät käytännöt voivat vaihdella maittain, joten UPM on aktiivisesti mukana jokaisessa paikallisessa järjestelmässä. Esimerkiksi Suomessa UPM on Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n asiakas.
”Suomessa tuottajavastuu perustuu kansalliseen lainsäädäntöön, joka puolestaan perustuu EU:n jätelainsäädäntöön. Näiden velvoitteiden laiminlyöminen voi johtaa sakkoihin”, selittää Ringin viestintäpäällikkö Heli Satuli.
Hän kertoo, että yritysten on lain mukaan huolehdittava kaikkien tuotteidensa pakkausten, kuten muovi-, kartonki-, lasi-, metalli- tai puupakkausten, keräyksestä ja kierrätyksestä. Lisäksi yritysten on vuosittain laadittava Suomen viranomaisille raportti ja kerrottava suomalaisille asiakkaille, miten materiaalit kierrätetään. Rinki huolehtii näistä velvoitteista tuottajayhteisöjen puolesta.
Kierrätys luo arvoa pelkän kustannuksen sijaan
Saksassa on yhteensä yhdeksän tuottajavastuuorganisaatioita (PRO). Organisaatiot ovat pääasiassa jätehuoltoyritysten yhteisomistuksessa ja hallinnassa, mutta myös tuottajat ja suuret vähittäiskauppiaat osallistuvat niiden toimintaan. Saksassa järjestelmä on erilainen kuin Suomessa, sillä yhteisöt ovat itse vastuussa jätteiden keräyksestä, mutta eivät siitä aiheutuvista kustannuksista.
”Viitekehys määritellään eri maissa hieman eri tavalla”, kertoo UPM:n keräyspaperitoiminnasta vastaava johtaja Thomas Krauthauf. ”Merkittävimmät erot ovat tuottajavastuuorganisaatioiden rooleissa ja vastuissa, organisaatioiden omistuksessa sekä jätehuollon rahoittamisessa.”
Rahoitus on erittäin tärkeää koko kierrätysjärjestelmän toiminnan kannalta, mutta on muistettava, että monet kuluttajajätemateriaalit ovat edelleen arvokkaita. Saksassa graafisten paperituotteiden kierrättämisestä ei peritä maksuja, sillä vuosittaiset kierrätystavoitteet ovat täyttyneet jo vuosikymmenien ajan ja keräyspaperin arvo kattaa kierrättämisen kustannukset.
”UPM on Euroopan suurin graafisten paperituotteiden kierrättäjä”, Krauthauf sanoo. ”Käytämme tällä hetkellä raaka-aineena yli 2 miljoonaa tonnia graafista paperia. Suomen kaltaiset keräysjärjestelmät eivät aiheuta kustannuksia yhteisöille. Saksassa kerättyjen materiaalien hinnat ja tuottajavastuuorganisaatioiden yhteisöille antama taloudellinen tuki ovat ylittäneet keräyksestä aiheutuvat kustannukset jo vuosien ajan. Siten ne ovat vaikuttaneet merkittävästi myös muiden jätevirtojen keräämiseen ja hävittämiseen.”
EU on asettanut materiaalikohtaisia kierrätystavoitteita, joiden mukaan 75 % paperista ja pahvista kierrätetään vuoteen 2025 mennessä ja 85 % vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Shutterstock
Euroopassa tavoitellaan merkittäviä parannuksia
Tuottajavastuu on hyvin toimiva järjestelmä, mutta parantamisen varaa on aina. EU:n pakkauksista ja pakkausjätteistä säädettyä direktiiviä (PPWD) tarkistetaan parhaillaan. Direktiivin tarkoituksena on varmistaa yhdenmukaiset pakkausmarkkinat kaikissa EU-maissa ja vähentää pakkausjätteen määrää. Direktiivin tarkistuksella pyritään varmistamaan, että kaikki pakkausratkaisut suunnitellaan uudelleenkäytettäviksi tai kierrätettäviksi.
”Joissakin tapauksissa saatetaan edellyttää uudelleenkäytettäviä pakkauksia”, sanoo UPM:n tuotevastuupäällikkö Kaisa Herranen. ”Lisäksi on esitetty uusia suunnittelukriteerejä, jotka asettavat pakkauksille tyyppi- ja mitoitusvaatimuksia.”
Useimmat ihmiset ovat joskus turhautuneet pakkauksen suureen kokoon suhteessa toimitettuun tuotteeseen. Tämä tuhlaileva pakkauskäytäntö on mennyttä, jos uudet säännöt tulevat voimaan. EU on asettanut myös materiaalikohtaisia kierrätystavoitteita. Tavoitteena on, että 75 % paperista ja pahvista kierrätetään vuoteen 2025 mennessä ja 85 % vuoteen 2030 mennessä.
UPM pyrkii kaikin mahdollisin keinoin parantamaan tuotteidensa ympäristösuorituskykyä ja kierrätettävyyttä. Pyrimme esimerkiksi varmistamaan, että etikettien liimat ovat poispestäviä, jotta pakkaus on helppo kierrättää.
Pääkuva: Shutterstock
