Uusien ideoiden hautomona sekä taiteen, designin, muodin ja teollisuuden yhteistyöalustana Glasshouse Helsingin missiona on edistää vastuullista kasvua. Se on kestävien innovaatioiden ja eettisten brändien kohtaamispaikka, joka kannustaa ihmisiä tekemään parempia valintoja, ostamaan vähemmän ja suosimaan tuotteita, jotka kestävät aikaa.
”Vastuullisuus on toimintamme kulmakivi ja kestävyyden saralla asetamme kumppaniemme riman korkealle. Etsimme kiertotaloutta tukevia yhteistyötahoja sekä kokeneita innovaatioyhtiöitä”, kertoo Glasshouse Helsingin viestintäpäällikkö Anna Vartiainen.
Yritys toimii historiallisessa liiketilassa Aleksanterinkatu 13:ssa, josta myymäläketju Aleksi 13 ponnisti maineeseensa. Vartiainen kertoo, että vuonna 1900 Selim A. Lindqvistin suunnittelemaa rakennusta pidettiin aikansa edelläkävijänä. Nyt rakennus tarjoaa innovatiiviset tilat Glasshouse Helsingin kahdelle myymälälle ja taidegallerialle. Ensimmäisenä näistä avattiin konseptiliike Lokal, jonka tuotteissa korostuu ainutlaatuinen paikallistaide ja -design. Glasshouse Helsingin nimikkomyymälä aloitti toimintansa toukokuussa 2021, ja toisessa kerroksessa toimivan taidegallerian ovet aukesivat yleisölle kesäkuussa.
Keskeisen sijaintinsa ansiosta Glasshouse Helsinki on helposti lähestyttävä kohtaamispaikka. Yhtiön tavoitteena onkin mahdollistaa innovatiiviset kohtaamiset ja toimia monipuolisten sidosryhmien rajapintana ja yhdistävänä voimana.
”Muutosta tarvitaan ja me otamme askelia tähän suuntaan. Alustamme avaa uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia niin muotoilijoille, taitelijoille, kehittäjille kuin yrityksille”, Vartiainen valaisee.
Galleriatilasta voi löytää mekkoinstallaation, veistoksia ja jopa japanilaisen merihirviön. Kuva: Glasshouse Helsinki
Visio myymälän taustalla
Vastuullinen innovaatio on vahvasti läsnä myös liikkeen sisustussuunnittelussa, joka on teollisen muotoilijan Ville Kokkosen ja arkkitehti Florencia Colombon yhteistä käsialaa. Kestävän kehityksen sekä uusien materiaalien ja teknologioiden innoittama Kokkonen on tehnyt yhteistyötä UPM:n kanssa useiden vuosien ajan lukuisissa hankkeissa. Merkittävimpänä nousee pintaan hänen toimintansa Artekin suunnittelujohtajana.
”Sekä UPM että Glasshouse Helsinki ovat kiehtovia yhteistyökumppaneita. UPM:n pitkä kokemus biopohjaisten materiaalien kehityksestä ja Glasshouse Helsingin visio kestävyydestä ja innovaatioiden edistämisestä ovat kuin luotuja toisilleen”, Kokkonen sanoo.
Fashion in Helsinki 2021 -tapahtumassa Glasshouse Helsinki juhlisti Rolf Ekrothin ja Wataru Tominagan suunnittelemaa Vallilan uutta mallistoa Kokkosen ja Colombon luoman installaation välityksellä.
UPM:n Formi 3D -materiaalilla 3D-tulostetuista mallinukeista koostuva installaatio oli nähtävillä liikkeen näyteikkunassa. Aiemman kokemuksensa perusteella suuren mittakaavan 3D-tulostuksesta (LSAM) Kokkonen ja Colombo tiesivät sen sopivaksi menetelmäksi Glasshouse Helsingin projektiin. Itse 3D-printtaus toteutettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.
”Verrattuna tavalliseen 3D-tulostukseen LSAM mahdollisti nopeamman ja huomattavasti laajamittaisemman printtausprosessin”, Kokkonen kertoo.
Glasshouse Helsingin sisustus on pullollaan omaleimaisia yksityiskohtia, kuten graniittilohkareita ja ristiinliimatusta massiivipuusta valmistettuja esittelypöytiä. Installaation lisäksi UPM:n materiaaleja on käytetty Puustellin suunnittelemissa hyllyissä ja suurissa sellupaaleista muodostetuissa esittelypöydissä.
Useat myymälän esittelypöydistä ja hyllyistä on valmistettu UPM:n materiaaleista. Kuva: Glasshouse Helsinki
Miten teollisuus mahtuu kuvioon?
Kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteet ovat sekä UPM:n että Glasshouse Helsingin ytimessä. UPM:n viestintä- ja brändijohtaja Hanna Maulan mukaan yhtiö on seurannut kestävän kulutuksen trendejä jo pitkään. Siksi yhteistyö Glasshouse Helsingin kanssa tuntui luonnolliselta.
”UPM:n uusiutuvat ja kierrätettävät materiaalit sekä niistä valmistetut tuotteet sopivat erinomaisesti Glasshouse Helsingin konseptiin. Kestävä kehitys on yhteinen päämäärämme”, Maula toteaa.
Taiteiden tukeminen on jo pitkään kuulunut UPM:n perinteisiin. Toisaalta myös suunnittelijoiden tukeminen on tärkeää, sillä heidän päätöksensä esimerkiksi materiaalivalinnoista ovat ratkaisevia tuotteen vastuullisuuden kannalta. Siksi kestävä design kiinnostaa UPM:ää erityisen paljon.
”Tavoitteenamme on fossiilivapaa tulevaisuus. Uusiutuvat ja kierrätettävät materiaalit ovat avainasemassa, kun kulutuksen, tuotteiden ja palvelujen kestävyyttä pyritään lisäämään”, Maula sanoo.
Toimialojen välinen yhteistyö ja innovaatiot nostavat kestävyystavoitteet valokeilaan ja kannustavat sekä yritysmaailmaa että yksilöitä kestävyyteen.
”Haluamme helpottaa innovaatioiden toteuttamista ruohonjuuritasolla. Yhdessä otamme harppauksia kohti kestävää tulevaisuutta”, Vartiainen summaa.
Teksti: Sini-Maria Melanen
