Yksi UPM:n 2030-vastuullisuustavoitteista on kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö on kehittänyt kestävän tuotekehityksen konseptiaan siten, että siinä arvioidaan yksityiskohtaisesti myös sitä, miten uusi tai parannettu tuote tai palvelu edistää näitä tavoitteita.
Uusi kestävän tuotesuunnittelun konseptimme ohjaa tuotekehityshankkeita, vahvistaa elinkaariajattelua ja varmistaa, että uudella tuotteella tai palvelulla on kestävyysarvolupaus, ja että se tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
”Kehityshankkeessa tutkimus ja kehitys -tiimi yhdisti voimansa vastuullisuustiimin kanssa, joka on jo pitkään tehnyt aktiivista työtä vahvistaakseen tuotteiden ja palveluiden yhteyttä kestävän kehityksen tavoitteisiin”, kertoo UPM:n tuotekehitysjohtaja Heikki Ilvespää. ”Monille yrityksille on ollut haastavaa osoittaa konkreettisesti, miten heidän tuotteensa edistävät näitä tavoitteita.”
Konseptin ja sen pohjalta tehtävän työn kunnianhimoinen tavoite on tunnistaa ja ratkaista asiakkaan tai kuluttajan ongelma. Lisäksi ajattelun ytimessä on aloittaa yhteistyö asiakkaan kanssa jo suunnitteluvaiheessa ja näin löytää optimaalisia ratkaisuja asiakkaan kestävää kehitystä koskeviin haasteisiin.
Kestävän tuotesuunnittelun konseptia testattiin ligniinituotteiden kehityksessä vuonna 2020. Vuonna 2021 työ jatkui muun muassa pakkausten ja biokomposiittien parissa. Kiinnitimme erityistä huomiota tuotteiden kierrätettävyyteen. Aiomme jatkossa kehittää konseptin avulla esim. uusia joustopakkausratkaisuja ja kestäviä kuitupohjaisia materiaaleja, joita voidaan käyttää mm. kuitukankaissa ja hygieniatuotteissa.
Biokomposiitit pilottina
Nykyisin UPM Raflatacissa työskentelevä Suvi Rasa veti projektia lokakuuhun 2021 saakka. ”Yhdistimme muotoiluajattelun menetelmiä tähän konseptiin ja keräsimme yhteen ryhmän UPM:n liiketoimintojen edustajia niiden kehittämiseksi. Kehitystyön päätteeksi pilotoimme uudistettua konseptia biokomposiittiliiketoiminnossamme.”
Liiketoiminnan kehitysjohtaja Mikko Lassila on ollut mukana hankkeessa alusta lähtien. ”Konseptia kehitti pieni tutkimus- ja kehitystiimin johtama ydinryhmä, missä olin mukana. Ryhmän jäsenenä tuntui luonnolliselta valita biokomposiitit pilottikohteeksi”, Mikko kertoo.
”Biokomposiitit voidaan nähdä suuren konsernin start-up -liiketoimintana. Kahdesta tuotelinjasta UPM ProFi valikoitui pilotiksi tähän hankkeeseen. UPM ProFi hyödyntää UPM Raflatacin ja sen eurooppalaisten asiakkaiden tarraylijäämämateriaaleja ja tekee niistä terassituotteita erilaisiin loppukäyttöihin. UPM ProFi on tuotteena kiertotalouden ytimessä ja siksi sopiva myös tämän konseptin pilotiksi.”
Kestävän tuotesuunnittelun konsepti ja sitä tukeva elinkaarimalli
Vuoden 2021 loppupuolella konsepti oli hiottu lopulliseen muotoonsa.
”Hyödynsimme suunnittelussa useita erilaisia muotoiluajattelun malleja. The British Design Councilin ‘tuplatimanttimalli’ vastasi hyvin omaa ajatteluamme. Se katsoo tuotteen elinkaarta holistisesti sen syntymästä mahdolliseen uudelleenkäyttöön. Se auttaa meitä myös hyödyntämään muotoiluajattelua tuotekehitystyömme ajurina”, Lassila kertoo.
”Uuden konseptin avulla voimme keskustella merkkituotteiden valmistajien ja jalostajien kanssa siitä, miten heidän tuotteensa toimisivat meidän materiaaliemme kanssa. Koska tarjolla on useita materiaaleja ja teknologioita, konsepti auttaa heitä nostamaan esiin kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä ja haasteita. Kun puhumme suuren mittakaavan vihreästä siirtymästä, merkkituotteiden valmistajien ja jalostajien haasteet ovat moninkertaiset, koska kestävää kehitystä voidaan lähestyä niin monesta eri näkökulmasta.”
”Olemme tutkineet monia merkkituotteiden valmistajia, joiden tuotteet päätyvät lopulta kierrätykseen. Viimeisten kahden kolmen vuoden aikana elinkaariarvioinnin (LCA) tärkeys on korostunut entisestään.” Arviointi kattaa tuotteen ympäristövaikutukset sen elinkaaren eri vaiheissa. ”Sen avulla on pystytty tehostamaan logistiikkaketjua ja tuotantoa”, Lassila toteaa. ”Suurin potentiaali nähdään yhä enenevässä määrin materiaaleissa. Merkkituotteiden valmistajat ovat kiinnostuneita keinoista, joilla he voivat saavuttaa hiilidioksidipäästövähennystavoitteensa.”
”Kestävän tuotesuunnittelun konseptin lisäksi olemme uudistaneet myös ekodesign-mallimme. Se kuvaa tuotteen elinkaaren suunnittelusta lähtien ja sisältää muuttujia kuten raaka-aineet, tuotanto, jakelu, käyttö ja kierrätettävyys. Nämä muuttujat huomioimalla voimme myötävaikuttaa tuotteen kestävyyteen parantamalla kierrätettävyyttä, materiaalitehokkuutta tai sosiaalisia näkökulmia”, Rasa selittää.
”Halusimme, että liiketoimintomme ja tuotekehittäjämme ottavat huomioon jokaisen vaiheen tuotesuunnittelun käynnistyessä. Kehittämämme yksityiskohtaisen, kvalitatiivisen kestävän kehityksen tavoitteisiin keskittyvän kyselytyökalun avulla tunnistamme tuotteen tai palvelun elinkaaren eri vaiheiden positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ja sen, mitä kestävän kehityksen tavoitteita ne tukevat. Suunnittelu alkaa tällä arvioinnilla, joten se toimii myös hyvin koulutuksena tuotekehityksestä vastaaville henkilöille. Elinkaariarviointia (LCA) voidaan hyödyntää myöhemmin esim. lanseerauksen suunnittelussa, kun halutaan kertoa määrällisesti enemmän tuotteesta tai palvelusta.”
Työkalut käyttöön
”Kaikki liiketoiminnot ottivat uuden konseptin hyvin vastaan ja olivat kiinnostuneita tekemään ja oppimaan lisää. Tästä eteenpäin konseptia hyödynnetään kunkin liiketoiminnan potentiaalin pohjalta”, Rasa lisää.
”Konseptin täytyy motivoida ja tukea liiketoimintoja”, Ilvespää toteaa. ”Jos näin ei ole, konseptia ei käytetä. Monet liiketoimintomme ovat kokeneet nykyisen ekodesign-mallin monimutkaiseksi. Uuden konseptin mukainen tuotesuunnitteluprosessi ja sitä tukeva työkalupakki on yksinkertainen käyttää ja auttaa meitä ja asiakkaitamme kirkastamaan arvolupauksen, eli sen, mitä hyvää tuote tuo asiakkaan tuoteportfolioon.
Suvi Rasa on tyytyväinen edistykseen. ”Se, että osa liiketoiminnoistamme otti riskin ja lähti pilotoimaan tätä mallia, on ollut parasta koko hankkeessa.”
”Kestävän kehityksen näkökulmasta katsottuna onnistuimme lisäämään kierrätysmateriaalin osuutta UPM ProFi -tuotteissamme”, Lassila lisää. ”Lisäksi opimme, että hyödyntääksemme kestävän tuotesuunnittelun konseptia täysimääräisesti, meidän on käytännössä tehtävä työ yhdessä asiakkaan kanssa. Heiltä saamme parhaat ideat ja palauteen.”
Heikki Ilvespään mielestä parasta on se, että työ alkaa maksaa itseään takaisin. ”Ensimmäiset askeleet oikeiden tuotteiden parissa näyttävät lupaavilta. Kyse on yksinkertaistettuna siitä, että määritämme ensin tavoitteet, sitten arvolupauksen ja vasta sen jälkeen ryhdymme suunnittelemaan itse tuotetta. Asiakkaiden tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä tai pyrkiä nollapäästöihin, mikä on hyvin linjassa oman tavoitteemme kanssa viedä maailmaa kohti fossiilisista raaka-aineista riippumatonta tulevaisuutta.”
