"Luulin olevani ympäristö­tietoinen, mutta olinkin vain rakentanut identiteettiäni"

Kolmas lapsenne on alle vuoden ikäinen. Lähetä terveiset tulevaisuudesta, jonka haluat hänelle. Millaista siellä on?

Vuonna 2050 maailma on hiilineutraali ja luontokato on pysäytetty. Kaupungissa on enemmän puita kuin parkkipaikkoja. Yritysvastuulait ovat voimassa, eikä rikas pohjoinen enää riistä köyhää etelää. Moderni orjuus on vihdoin pysäytetty.

Miten pääsemme kuvailemaasi tulevaisuuteen? Mitä teet tämän vision hyväksi

Euroopan unioni säätää tiukkoja lakeja, ja Yhdysvallat seuraa perässä – koska Trumpia ei valita presidentiksi uudestaan. Perässä tulee myös Kiina ja lopulta Venäjäkin. Olisi mahtavaa, jos olisin mukana kehittämässä uutta tulevaisuuden teknologiaa, mutta todennäköisemmin olen kansanlobbari.

Uskot siis uudistuksiin Euroopan unionin tasolla.

Minusta on tullut EU-uskovainen. On tärkeää, että päätöksiä tehdään ylätasolla, vaikka se tarkoittaisikin omalla kohdalla epämukavuuksia. Ystäväni sanoin: meille on annettu kaikki lelut, joilla leikimme, mutta ottakaa ne pois meiltä. Vaikeuttakaa minun elämääni! Kun päätöksiä tehdään Euroopan tasolla, meidät pakotetaan hyvällä tavalla laittamaan asiat kuntoon. Jos meillä olisi hiilitullit, kaikkien muidenkin pitäisi laittaa asiansa kuntoon voidakseen tehdä kauppaa EU:n kanssa.

Olet peräänkuuluttanut muun muassa autotonta keskustaa ja luopumista fossiilisista polttoaineista. Minkä asioiden puolesta puhut juuri tällä hetkellä?

Kaikki puhuvat nyt – onneksi – mehiläisistä, niin minäkin. Mitä jos vuonna 2050 hyönteiset ovat kadonneet ja meillä on hirvittävä nälänhätä? Yön pimeinä tunteina mietin, että we are doomed. Meidän on rakennettava pölyttäjäystävällinen maailma. Valtion ja kuntien pitää ymmärtää se viimeistään nyt.

Olet innostunut siitä, että kun jättää kuluttamatta euron, säästää noin puoli kiloa kasvihuonepäästöjä. Mitä sillä eurolla kannattaa tehdä?

Kunnia ajatuksesta kuuluu LUT-yliopiston ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnaselle. Säästetty euro pitää laittaa pois pahanteosta. Jos laitat rahat säästötilille, on riski, että käytät ne huomenna. Siksi euro pitää sijoittaa, mielellään mahdollisimman vastuulliseen kohteeseen. Puhun mieluummin sijoittamisesta kuin hyväntekeväisyydestä, sillä ihminen on itsekäs, eikä moni ole valmis säästämään ja kituuttamaan hyötymättä henkilökohtaisesti. Tällä hetkellä sijoituksia kaipaa vihreä energia.

Kumoa yleinen ajatusharha, joka liittyy talouteen.

Olemme aina ajatelleet, että kaikki talouskasvu on hyvästä. Valtioiden menestymistä on mitattu bruttokansantuotteen kasvulla. Nykyään tietyissä piireissä ollaan pääsemässä eroon tästä ajattelusta, mutta isossa kuvassa ei vielä tarpeeksi. Talouskasvun laadun pitäisi kiinnostaa enemmän. Tarkoitan sitä, millaiset firmat talouskasvua luovat.

Milloin mielestäsi yritys toimii vastuullisesti?

Mikään yritys ei toimi täydellisen vastuullisesti. Kaikki lähtee ydinliiketoiminnasta eli siitä, mitä yritys tekee ja tuottaa. Olen ostanut tanskalaiseen energiayhtiön Ørstedin osakkeita, vaikka yritys toimi aikaisemmin fossiilisten polttoaineiden markkinoilla. Se teki kuitenkin liiketoiminnassaan valtavan muutoksen ja siirtyi täysin uusiutuviin energianlähteisiin. Nyt se on maailman vastuullisin energiayhtiö.

Mitä isompi firma, sitä isompi vaikutus sen tekemisillä on maailmaan. Uskon ESG-periaatteisiin eli siihen, että yrityksen täytyy kantaa vastuunsa yhteiskunnasta, ympäristöstä ja hallintotavastaan. Olen tähän asti ollut vastuullisuusasioissa eniten fiksoitunut ympäristöpuoleen, mutta heräilen pikkuhiljaa sosiaaliseen vastuuseen eli kysymykseen, riistetäänkö työntekijöitä.

Viherpesu tarkoittaa, että jokin yritys luo vaikutelmaa siitä, että se tai sen tuotteet ovat ympäristöystävällisempiä kuin ne oikeasti ovat. Onko viherpesussa myös jotakin hyvää?

Jos yritykset ovat valmiita mainostamaan ympäristöystävällisillä teoilla halpojen hintojen sijasta, ilmassa on ehdottomasti merkki siitä, että olemme kulkemassa kohti parempaa. Mainonta saa yritykset kilpailemaan keskenään – nyt toivottavasti ympäristöteoissa. Tuntuu, että yksikään yritys ei voi enää tänä päivänä täysin pestä ympäristötavoitteista käsiään. Ympäristöystävällisyydestä on tullut myyntivaltti. Veikkaan, että viherpesuvaihe on läpimenovaihe. Nyt mainostetaan, mutta monella yrityksellä on tavoite tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Herregud! Nyt on vuosi 2022. Sieltähän se tulee, todella hienoa!

Oletko pihi?

Sanassa on negatiivinen kaiku. Pihi pihistää muiden ihmisten kustannuksella, ja sellainen on nihkeää. Itseäni kohtaan olen kuitenkin äärimmäisen pihi. Pihistän naurettavissa asioissa: kävelen mieluummin viisi kilometriä kuin maksan kolme euroa kulkeakseni matkan bussilla. Käytän vain kavereilta perittyjä vaatteita ja mielelläni myös käytettyä teknologiaa. Elintasoni on kuitenkin kymmenessä vuodessa noussut, ja minulla on huomattavasti enemmän rahaa käytettävissä. Pihiytenikin on muuttunut rahan säästämisestä ekologiseksi pihiydeksi, koska haluan suojella luontoa.

Sinulla on 6- ja 3-vuotiaat lapset ja alle vuoden ikäinen vauva. Aiotko opettaa heidät sijoittamaan vastuullisesti?

Aion opettaa lapsille rahasta sitten, kun he kiinnostuvat siitä. Olen kuitenkin kääntänyt kelkkani sen suhteen, kuinka paljon pienille lapsille pitäisi puhua rahasta. Italialainen naiskirjailija – jonka nimeä en nyt muista – puhui lapsuuden viattomuuden ajasta, ajasta ennen rahaa. Silloin saa haluta asioita ja olla ”irti maailmasta”, sillä jossakin vaiheessa viattomuuden aika loppuu. Minusta olisi hyvä, että tällainen aika säilyisi mahdollisimman pitkään. Olisi irvikuva, jos kuusivuotiaani kyselisi aikuiselta, paljonko hänen kämppänsä on maksanut, asuuko hän vuokralla vai omistaako asuntonsa.

Kuvaile ympäristöahdistustasi. Miten elät sen kanssa?

Ympäristöahdistukseni valvottaa välillä öisin todennäköisesti siksi, että meillä on lapsia. Tulee hirveä syyllisyys. Pelkään, että ilmastokriisi aiheuttaa lopulta hirveän tyytymättömyyden, pakolaisaaltoja ja sotia. Pelkään myös, että globaali eriarvoisuus kasvaa valtavasti. Pieni syyllisyys ja ahdistus ovat hyvästä: muutenhan kaikki luulisivat, että nykyinen elämäntyyli voi jatkua. Olen kuitenkin päättänyt, että haluan elää uskoen parempaan tulevaisuuteen.

Kerro lisää.

Meillä Suomessa asiat ovat ihmisillä pääasiassa hyvin. Yritän puhua toiveikkaasti. Minulla pitää olla oikeus uskoa siihen, että päätökset purevat. Instagramissa voi seurata hyviä ilmastouutisia esimerkiksi @sambentley-tililtä. Pitääkseni toivoa yllä juttelen samanhenkisten ihmisten kanssa. Moni yritys on lähtenyt hiilineutraaliuden tielle ennen poliitikkoja. Seuraan helsinkiläisen Tieteen ja toivon talon syntyä Puistokatu 4:ssä ja ajattelen, että jos niin taitavat, korkeakoulutetut ihmiset ovat ajan pulssilla, toivoa on.

Mistä meidän pitäisi lakata puhumasta ja mistä meidän pitäisi sen sijaan siirtyä puhumaan?

Meidän pitäisi lakata puhumasta kierrätyksestä ja alkaa puhua kiertotaloudesta. Se, otanko muovipussin ja mihin sen laitan, ei ole nyt tärkeintä. Kiertotaloudessa ideana on se, että tuote suunnitellaan miettien sen lopullinen elinkaari tarkasti heti alusta asti: miten se on kasvatettu tai valmistettu, miten se saadaan pidettyä toiminnassa ja kierrossa mahdollisimman pitkään.

Suosittele meille lopuksi jotakin kuunneltavaa.

En tiedä mitään parempaa kuin tavallisesti vakavan, kuusivuotiaan Alppumme korkealta lähtevä, hersyvä kikatus. Sellaisen kuunteleminen tekee hyväntuuliseksi. Jos sinulla on mahdollisuus päästä kuuntelemaan lapsen naurua, tee se.

UPM julkaisee tällä sivustolla juttuja, joissa mietitään, millaisen huomisen haluamme. Haemme vastauksia tulevaisuutta muovaaviin kysymyksiin, etsimme maailmaa muuttavia keksintöjä ja kuuntelemme heitä, jotka vaativat toimintaa. Juuri lukemassasi jutussa tutustuit yhteen heistä.

Kaikki artikkelit