UPM:n virtavesiohjelma rahoitti tänä kesänä kahden kalojen vaellusesteen poistamista. Molemmista purettiin vanhat padot ja koskialueet kunnostettiin. Esteiden purkamisen myötä Päijänteen järvitaimen pääsee nyt nousemaan Rutajoella, Pielisen järvitaimen Ala-Kelvänjoella, ja jokien virtavesieliöstön elinympäristöt kohenevat.
Joutsan Rutajoen Seinäkosken kunnostustyöt valmistuivat syyskuun puolivälissä. Vaellusyhteys Rutajoesta Rutajärveen palautettiin purkamalla Tammen myllyn pato. Samalla koskialue kunnostettiin ja tehtiin uusia kutusoraikkoja. Rutajoen kunnostuksen hallinnoi Pohjois-Päijänteen kalatalousalue ja toteutti Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry. Rahoittajina olivat UPM Energyn lisäksi maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma, WWF ja Metsähallitus.
”Taimenjoen elvyttäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Paluu kutujokeen tapahtuu aikaisintaan 5–6 vuotta istutusten jälkeen”, Keski-Suomen kalatalouskeskuksen johtaja Timo Meronen muistuttaa.
Vanhan padon purkamisen myötä Päijänteen järvitaimen pääsee nyt nousemaan Rutajoella. (kuva: Jarmo Pautamo)
Kunnostuksen myötä kosken nimi vaihtui, sillä seinää ei padon purkamisen jälkeen enää ole. Seinäkoski onkin nyt Tammenkoski.
Eroon tarpeettomista padoista
Lieksan Ala-Kelvänjoen kunnostustyöt valmistuivat syyskuun lopulla. Myös Ala-Kelvänjoesta poistettiin vaellusesteenä ollut vanha myllypato ja rakennettiin uusi pohjapato samalla kun koskialue kunnostettiin. Hankkeen toteuttivat Vuonislahden osakaskunta ja Onni Turusen perikunta yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. UPM Energy, Metsä Group, WWF, Olvi-säätiö, Lieksan kaupunki ja Pielisen-Karjalan kalatalousalue toimivat hankkeen rahoittajina.
”Molemmat hankkeet toteutuivat suunnitellusti. On hienoa nähdä, kuinka tarpeettomiksi jääneistä padoista päästään eroon. Suomessa on arviolta yli 5000 energiataloudellisesti merkityksetöntä patoa, joten työtä riittää jatkossakin,” UPM Energyn ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen toteaa.
UPM kunnosti samalla vesialueella Kelvänjoen latvavesillä Korisevanjoessa sijaitsevan tierummun. Tierummun alapuolista osaa korotettiin kiviaineksella niin, että kalat ja muu virtavesieliöstö pääsevät nyt liikkumaan tierummun läpi molempiin suuntiin.
Sekä Korisevanjoelta että Ala-Kelvänjoelta otettiin ympäristö-DNA-näytteitä ennen vaellusesteiden purkua. Tuoreessa yhteistyöhankkeessa pyritään uusien tutkimusmenetelmien avulla selvittämään, miten padon purku näkyy vesistöissä.
Lisätietoja antaa:
Ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen, UPM Energy, puh. 040 826 3636
UPM, Mediasuhteet
ma-pe klo 9–16
puh. 040 588 3284
media@upm.com
UPM Energy
UPM Energy on Suomen toiseksi suurin sähkön tuottaja. Tuotamme päästötöntä sähköä omissa ja osakkuusyhtiöiden voimalaitoksissa. Sähköntuotannon lisäksi käymme sähkömarkkinoilla kauppaa fyysisellä sähköllä ja sen johdannaisilla sekä vauhditamme alan kehitystä energiamurroksessa. www.upmenergy.fi
UPM
Tarjoamme uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja ja innovoimme tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Fibres, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. Alamme johtavana toimijana ja vastuullisuuden edelläkävijänä olemme allekirjoittaneet YK:n 1,5 asteen ilmastositoumuksen. Ilmastonmuutosta hillitsevät tavoitteemme ja toimenpiteemme perustuvat tieteelliseen tutkimukseen. Yhtiössämme työskentelee noin 16 600 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10,5 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. UPM Biofore – Beyond fossils. www.upm.fi
Seuraa UPM:ää Twitter | LinkedIn | Facebook | YouTube | Instagram | #UPM #biofore #beyondfossils
