Hyvin hoidetut metsät ovat tärkeitä hiilen ja veden luonnollisen kiertokulun, luonnon monimuotoisuuden ja paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin kannalta. Olemme merkittävä metsänomistaja ja puun ostaja. UPM:n maankäytön ja metsätalouden suunnittelu perustuu ekosysteemipalveluiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja niiden turvaamiseen. Kestävillä metsänhoidon menetelmillä voimme turvata metsien tarjoamat monipuoliset hyödyt.
FAQ
Vastaamme usein näihin metsäkysymyksiin
UPM:n tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu, joka on lähtöisin metsistä tai puuviljelmiltä. Metsät ja puuviljelmät ovat merkittävä hiilinielu ja hiilivarasto. Olemme sitoutuneet ilmastopositiiviseen metsätalouteen, mikä tarkoittaa käytännössä, että metsämme ovat pitkällä aikavälillä hiilinielu eli metsiä ja puuviljelmiä hakataan vähemmän kuin ne kasvavat.
Vuonna 2024 Suomessa ja Yhdysvalloissa sijaitsevien omien metsiemme ja Uruguayssa sijaitsevien omien ja vuokrattujen puuviljelmien viideltä viime vuodelta laskettu hiilinielu on vastannut keskimäärin -2,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Luvut on laskenut Luonnonvarakeskus.
Tuotantomme ja toimintamme aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteemme on vähentää fossiilisia CO2-päästöjämme 65 % vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi meillä on tavoite vähentää 30 % toimitusketjun päästöjä vuoteen 2030 mennessä. Voit lukea näiden tavoitteiden etenemisestä vuosiraportistamme.
Aktiivinen, oikea-aikainen metsänhoito lisää metsien kasvua ja sillä voimme varmistaa, että metsät myötävaikuttavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Olemme sitoutuneet siihen, että metsämme ja puuviljelmämme ovat pitkällä aikavälillä hiilinielu. Metsä on hiilinielu silloin, kun se sitoo enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsämme kasvavat enemmän kuin niitä hakataan tai puun määrä vähenee luonnollisen poistuman tai maaperän päästöjen kautta. Kun metsä on hiilinielu, myös sen hiilivarasto kasvaa.
Metsätalouskäytännöt, jotka ylläpitävät tai lisäävät metsien hiilinieluvaikutusta, ovat ilmaston kannalta positiivisia. Ilmastopositiiviseen metsätalouteen kuuluvat lisäksi metsien kasvun lisäämiseen tähtäävät toimet ja uusien hiilinielujen luominen esimerkiksi uusia alueita metsittämällä tai perustamalla lisää puuviljelmiä.
Avohakkuu on yleinen päätehakkuumenetelmä boreaalisissa ja lauhkean vyöhykkeen metsissä tasaikäisessä metsätaloudessa. Nimestään huolimatta hakkuualueelle jätetään elävien puiden säästöpuuryhmiä ja lahopuuta edistämään biodiversiteettiä. Varmistamme jokaisen hakatun metsäkohteen taimettumisen kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti.
Metsätalouden ilmastovaikutuksia ei ole järkevää tarkastella yksittäisen hakkuukohteen osalta, vaan tarkastelemme metsäomaisuuttamme kokonaisuutena.
Ilmaston kannalta ratkaisevaa on toiminnan kokonaisvaikutus metsiin eli puihin ja maaperään sitoutuvan ja niistä poistuvan hiilen suhde. Varmistamme, että pitkällä aikavälillä metsiemme kasvu on aina poistumaa suurempi, jolloin metsät toimivat hiilinieluna. Tällöin yksittäinen hakkuukohde voi olla väliaikaisesti hiilen lähde.
Metsien hiilensidontaa voidaan lisätä kahdella keinolla:
1) Hoidetaan metsiä siten, että ne kasvavat mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa mm. oikea-aikaisesti tehtyä taimikonhoitoa ja harvennushakkuita, joilla vapautetaan kasvutilaa ja resursseja jäljelle jääville puille. Jalostetun siemen- ja taimiaineksen käyttö voi lisätä metsän kasvua jopa kymmenillä prosenteilla Suomessa. Kestävän metsätalouden perusperiaatteiden mukaisesti metsät uudistetaan aina päätehakkuun jälkeen ja hakkuumäärät pidetään pitkällä aikavälillä kestävällä tasolla. Jatkuvan kasvatuksen periaattein hoidetuissa metsissä varmistetaan metsien tehokas uusiutuminen.
2) Hoidetaan metsiä siten, että ne kestävät erilaisia tuhoja mahdollisimman hyvin. Myös tähän paras keino on oikea-aikainen, hyvä metsänhoito, jolla metsä pidetään terveenä ja elinvoimaisena. Sekapuumetsät ovat monimuotoisempia ja siten kestävämpiä sellaisia tuhoja ja häiriöitä vastaan, jotka voivat aiheuttaa hiilipäästöjä (metsäpalot, tuulenkaadot, tuholaiset ja taudit). Suomessa tämä tarkoittaa lehtipuiden osuuden kasvattamista.
Metsäkato tarkoittaa pysyvää maankäytön muutosta: hakkuita ei tule sekoittaa metsäkatoon.
Noudatamme metsäkatoon liittyvää kansainvälistä sääntelyä, mukaan lukien EU:n metsäkatoasetus (EUDR). EUDR kieltää aiheuttamasta metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä.
Puunhankintamme ei aiheuta metsäkatoa siellä missä toimimme. Tunnemme käyttämämme puun alkuperän ja käytämme sen jäljittämiseen kolmannen osapuolen varmentamia puun alkuperäketju-järjestelmiä. Myös EU:n metsäkatoasetus edellyttää meidän tietävän mistä asetuksen alainen, käyttämämme puu tulee. Varmistamme aina, että koko toimitus-ketjussamme toimitaan vastuullisesti, eikä missään kohtaa ketjua aiheudu metsäkatoa. Uudistamme metsät aina päätehakkuun jälkeen.
Puunkorjuumäärän kestävä taso perustuu valtakunnallisiin metsien inventointitietoihin. Suomessa poistuma (eli hakkuiden ja luonnollisen poistuman kautta poistuvan puuaineksen yhteenlaskettu määrä) on ollut 1970-luvulta lähtien huomattavasti pienempää kuin metsien kasvu. Metsien kasvu on kaksinkertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana, ja siksi olemme voineet kasvattaa hakkuiden määrää Suomessa merkittävästi.
Aktiivinen metsänhoito lisää metsien kasvua ja puuraaka-aineen saatavuutta. Puun kysynnän kasvaessa keskitymme metsien kasvun edistämiseen.
Euroopan metsäpinta-ala on kasvussa ja näemme myös potentiaalia lisätä puun käyttöä puuviljelmillä kestävän metsänhoidon periaatteita noudattaen. Hakkuutasot tulee sovittaa yhteen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kanssa.
Pyrimme turvaamaan ja edistämään biodiversiteettiä jokapäiväisessä työssämme mm. perustamalla suojavyöhykkeitä ja jättämällä enemmän lahopuuta metsiin. Lisäksi suojelemme avainbiotooppeja ja arvokkaita elinympäristöjä sekä laajempia metsäalueita. Huolehtimalla luonnon monimuotoisuudesta autamme metsiä sopeutumaan paremmin ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallitsemme riskejä, joita ilmastonmuutos aiheuttaa metsillemme.
Teemme työtä sen eteen, että ymmärrämme paremmin toimintamme negatiivisia vaikutuksia ja ryhdymme toimenpiteisiin vaikutusten minimoimiseksi.
Biodiversiteetti
Luonnon monimuotoisuus on terveen ja tuottavan metsäekosysteemin perusta. Metsät tarjoavat meille monia hyötyjä eli nk. ekosysteemipalveluita. Ne tarjoavat puuraaka-ainetta, elinympäristöjä monille lajeille, ruokaa ja virkistystä. Metsät myös sitovat hiiltä ilmakehästä, kierrättävät ja puhdistavat vettä sekä tukevat maaperän toimintaa, pölytystä ja ravinnekiertoa Siksi metsien pitkän aikavälin kestävä käyttö on liiketoimintamme menestyksen edellytys.
Luonnon monimuotoisuutta turvataan hyvän metsänhoidon käytännöillä, metsäsertifioinnilla ja lainsäädännöllä. Käytössämme on laaja keinovalikoima:
- suojelemme monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt
- varmistamme, että boreaalisten metsien puulajisto ja rakenne on vaihteleva
- jätämme vesistöjen ympärille suojavyöhykkeet
- lisäämme lahopuun määrää ja
- suojelemme uhanalaisia lajeja.
Näiden jokapäiväisten toimien lisäksi kehitämme aktiivisesti uusia menetelmiä edistää luonnon monimuotoisuutta. Esimerkki uraauurtavasta biodiversiteettihankkeestamme on Luken ja Helsingin Yliopiston hanke, jolla testataan uhanalaisten lahottajasienien siirtoistutuksia UPM:n omissa metsissä Suomessa.
UPM:n sertifioidut eukalyptusviljelmät sijaitsevat ruohomailla, joita on aiemmin käytetty karjan laiduntamiseen. Puuviljelmät perustetaan valtion määrittelemille, metsätalouteen ensisijaisesti soveltuville maille. Nämä ovat ruohomaita, joiden tuottavuus on heikko maatalouden kannalta, mutta jotka soveltuvat puiden istutukseen. UPM ei muuta eikä aio muuttaa luonnonmetsiä puuviljelmiksi. Luonnonmetsää Uruguayssa on noin 5 % maan pinta-alasta ja ne kaikki on suojeltu lailla.
Vaikka puuviljelmien biologisen monimuotoisuuden arvot ovat yleensä alhaisemmat kuin ympäröivien luonnontilaisten alueiden, jokaisella alueella merkittävä osa maa-alueesta pysyy luonnontilaisena ja näin ollen tarjoaa elinympäristön huomattavalle osalle paikallisista kasvi- ja eläinlajeista. Keskimäärin 60 % UPM:n omistamasta maasta on puuviljelmiä ja 40 % istuttamatonta.
UPM:n biodiversiteettityö Uruguayssa keskittyy monimuotoiseen maisematason suunnitteluun, jossa istutetut ja istuttamattomat luonnontilaiset alueet menestyvät rinnakkain. Nykyään 20 % UPM:n omista maista on määritelty suojelualueiksi. Vuonna 2024 UPM uudisti biologista monimuotoisuutta koskevat indikaattorit Uruguayn mailleen.
Tavoitteemme on edistää luonnon monimuotoisuutta yhtiön omistamissa metsissä ja maa-alueilla Suomessa, Uruguayssa ja Yhdysvalloissa. Olemme yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa määrittäneet indikaattorit, joiden avulla edistymistä seurataan. Suomessa käytössämme on yhdeksän, Uruguayssa viisi ja Yhdysvalloissa kuusi indikaattoria joiden avulla laskemme toimintamme positiivista nettovaikutusta. Emme seuraa tavoitetta yksittäisen metsäkohteen tasolla, vaan tarkastelemme toimintamme kokonaisvaikutusta koko maaomaisuutemme osalta.
Seuraamme metsäluonnon tilaa Suomessa yhdeksän biodiversiteetti-indikaattorin avulla: puulajit, metsien rakenne, suojelualueet, arvokkaat elinympäristöt, elinympäristöjen ennallistaminen, laji- ja elinympäristöhankkeet, lahopuun määrä ja indikaattorien kehitys.
Uruguayn osalta indikaattoreita on viisi ja ne sisältävät luonnonsuojelualueverkoston kehittämisen, endeemisten ja uhanalaisten lajien populaatioiden ylläpitämisen ja parantamisen virallisilla suojelualueilla ja haitallisten vieraspuulajien torjunnan ja vähentämisen suojelualueilla. Yhdysvalloissa asetimme tavoitteet vuonna 2024. Tavoitteet sisältävät lahopuun määrän inventoinnin, puulajistoa monipuolistavan metsätalouden käytön ja kosteikkojen sekä vanhojen metsien paremman kartoittamisen. Raportoimme kaikkien indikaattorien edistymisestä säännöllisesti.