Hyvin hoidetut metsät ovat tärkeitä hiilen ja veden luonnollisen kiertokulun, luonnon monimuotoisuuden ja paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin kannalta. Olemme merkittävä metsänomistaja ja puun ostaja. UPM:n maankäytön ja metsätalouden suunnittelu perustuu ekosysteemipalveluiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja niiden turvaamiseen. Kestävillä metsänhoidon menetelmillä voimme turvata metsien tarjoamat monipuoliset hyödyt.
FAQ
Vastaamme usein näihin kysymyksiin
UPM:n tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu, joka on lähtöisin metsistä tai puuviljelmiltä. Metsät ja puuviljelmät ovat merkittävä hiilinielu ja hiilivarasto. Olemme sitoutuneet ilmastopositiiviseen metsätalouteen, mikä tarkoittaa käytännössä, että metsämme ovat pitkällä aikavälillä hiilinielu eli metsiä hakataan vähemmän kuin ne kasvavat.
Vuonna 2022 Suomessa ja Yhdysvalloissa sijaitsevien omien metsiemme ja Uruguayssa sijaitsevien omien ja vuokrattujen puuviljelmien viideltä viime vuodelta laskettu hiilinielu on vastannut keskimäärin 2,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tavoitteemme on parantaa jatkuvasti hiililaskentaamme ja teemme tiivistä yhteistyötä mm. Luonnonvarakeskuksen kanssa Uruguayn maaperän hiililaskennan kehittämiseksi.
Puupohjaisilla tuotteillamme ja fossiilivapaalla energiallamme voidaan korvata fossiilipohjaisia vaihtoehtoja. Samalla puupohjaiset tuotteet varastoivat hiiltä elinkaarensa aikana. Laskemme puupohjaisten tuotteidemme tilapäisen hiilivaraston ja substituutiovaikutukset. Lisäksi raportoimme tiedot substituutiovaikutuksista, jotka aiheutuvat fossiilisen energian korvaamisesta fossiilivapaalla energialla. Nämä tiedot on laskettu Suomen fossiilivapaan energian myynnin ja sen alkuperätakuiden perusteella.
Tuotantomme ja toimintamme aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteemme on vähentää fossiilisia CO2-päästöjämme 65 % vuoteen 2030 mennessä ja pelkästään viime vuonna vähensimme 11 %. Vuonna 2022 kokonaishiilidioksidipäästömme olivat 9,5 miljoonaa tonnia ja ne koostuvat suorista, omaan toimintaamme liittyvistä päästöistä (Scope 1 ja 2) ja epäsuorista päästöistä, jotka aiheutuvat liiketoiminnastamme, mutta syntyvät muualla (Scope 3). Sovellamme laskennassa kasvihuonekaasuprotokollan (the Greenhouse Gas Protocol) määrittämiä periaatteita. Lisäksi meillä on tavoite vähentää 30 % toimitusketjun päästöjä vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastokriisin ratkaisemisessa on tärkeintä vähentää fossiilisista lähteistä aiheutuvia päästöjä. Suurimmat päästöt aiheutuvat energiantuotannosta. Päästövähennyksillä on suurin rooli siinä, että tekemämme ilmastositoumukset toteutuvat. Samaan aikaan huolehdimme metsien kyvystä sitoa hiiltä sekä siitä, että fossiilisia materiaaleja voidaan korvata uusiutuvilla. Aktiivinen, oikea-aikainen metsänhoito lisää metsien kasvua ja sillä voimme varmistaa, että metsät myötävaikuttavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Olemme sitoutuneet siihen, että metsämme ovat pitkällä aikavälillä hiilinielu. Metsä on hiilinielu silloin, kun se sitoo enemmän hiiltä kuin sitä poistuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsämme kasvavat enemmän kuin niitä hakataan tai puun määrä vähenee luonnollisen poistuman kautta. Kun metsä on hiilinielu, myös sen hiilivarasto kasvaa.
Metsätalouskäytännöt, jotka ylläpitävät tai lisäävät metsien hiilinieluvaikutusta, ovat ilmaston kannalta positiivisia. Ilmastopositiiviseen metsätalouteen kuuluvat lisäksi metsien kasvun lisäämiseen tähtäävät toimet ja uusien hiilinielujen luominen esimerkiksi uusia alueita metsittämällä tai perustamalla lisää puuviljelmiä.
Tietojemme mukaan olemme ensimmäinen globaali metsäteollisuusyritys, joka on julkaissut tällaisen sitoumuksen.
Sitoumuksemme koskee omia metsiämme Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä puuviljelmiämme Uruguayssa. Noudatamme kestävän metsätalouden periaatteita kaikessa metsänhoidossa ja tarjoamme parhaita metsänhoitokäytäntöjämme myös yksityismetsänomistajille.
Luonnonvarakeskus (Luke) on tehnyt meille hiililaskelmat omien ja vuokraamiemme metsien osalta Suomessa, Uruguayssa ja USA:ssa. Laskelmat perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin laskentamalleihin. Hiililaskelmat päivitetään vuosittain, ja niiden tulokset raportoidaan osana vuosikertomustamme. Ilmastotiede kehittyy nopeasti. Olemme aktiivisesti mukana luomassa entistä luotettavampia ja tarkempia tapoja laskea metsätalouden hiilivaikutuksia yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa.
Metsätalouden ilmastovaikutuksia ei ole järkevää tarkastella yksittäisen hakkuukohteen osalta, vaan tarkastelemme metsäomaisuuttamme kokonaisuutena. Ilmaston kannalta ratkaisevaa on toiminnan kokonaisvaikutus metsiin eli puihin sitoutuvan ja niistä poistuvan hiilen suhde. Varmistamme, että pitkällä aikavälillä metsiemme kasvu on aina poistumaa suurempi, jolloin metsät toimivat hiilinieluna. Tällöin yksittäinen hakkuukohde voi olla väliaikaisesti hiilen lähde.
Metsien hiilensidontaa voidaan lisätä kahdella keinolla:
1) Hoidetaan metsiä siten, että ne kasvavat mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa mm. oikea-aikaisesti tehtyä taimikonhoitoa ja harvennushakkuita, joilla vapautetaan kasvutilaalaadukkaimmille puulaaduille. Jalostetun siemen- ja taimiaineksen käyttö voi lisätä metsän kasvua jopa kymmenillä prosenteilla. Kestävän metsätalouden perusperiaatteiden mukaisesti metsät uudistetaan aina päätehakkuun jälkeen ja hakkuumäärät pidetään pitkällä aikavälillä kestävällä tasolla. Jatkuvan kasvatuksen periaattein hoidetuissa metsissä varmistetaan metsien tehokas uusiutuminen.
2) Hoidetaan metsiä siten, että ne kestävät erilaisia tuhoja mahdollisimman hyvin. Myös tähän paras keino on oikea-aikainen, hyvä metsänhoito, jolla metsä pidetään terveenä ja elinvoimaisena. Sekapuumetsät ovat monimuotoisempia ja siten kestävämpiä sellaisia tuhoja ja häiriöitä vastaan, jotka voivat aiheuttaa hiilipäästöjä (metsäpalot, tuulenkaadot, tuholaiset ja taudit). Suomessa tämä tarkoittaa lehtipuiden osuuden kasvattamista.
Puunhankintamme ei aiheuta metsäkatoa siellä missä toimimme. Tunnemme käyttämämme puun alkuperän ja käytämme sen jäljittämiseen kolmannen osapuolen varmentamia puun alkuperäketjujärjestelmiä. Varmistamme aina, että koko toimitusketjussamme toimitaan vastuullisesti, eikä missään kohtaa ketjua aiheudu metsäkatoa. Uudistamme metsät aina päätehakkuun jälkeen. Hakkuita ei pidä sekoittaa metsäkatoon.
Metsät ovat tärkeitä hiilivarastoja ja -nieluja. Silloin, kun metsä kasvaa enemmän kuin se vapauttaa hiiltä hakkuiden ja luonnollisen poistuman kautta, se on hiilinielu. Hakkuiden määrän vähentäminen kasvattaisi hiilinielujen määrää lyhyellä aikavälillä. Tällöin saisimme kuitenkin vähemmän uusiutuvaa raaka-ainetta niihin arkipäivän tuotteisiin, joita me kaikki tarvitsemme ja jotka vaihtoehtoisesti valmistettaisiin fossiilipohjaisista raaka-aineista. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä mahdollisimman paljon.
Kestävässä metsätaloudessa varmistetaan aina, että kaadetun puun tilalle kasvaa uusi. Tämä puu sitoo kasvaessaan itseensä uudestaan hiilen, joka metsästä on kaadetun puun myötä poistunut. Taimikonhoito ja harvennushakkuut lisäävät metsien kasvua ja siten niiden hiilensidontakykyä. Puiden ikääntyessä niiden kasvu hidastuu ja hiilensidontakyky heikkenee, jolloin metsästä tulee alttiimpi erilaisille tuhoille ja häiriöille. Ajan myötä hoitamattomat metsät voivat muuttua hiililähteiksi. Oikea-aikaisilla metsänhoitotoimilla pidetään huolta siitä, että metsät pysyvät terveinä ja elinvoimaisina.
Puunkorjuumäärän kestävä taso perustuu valtakunnallisiin metsien inventointitietoihin. Suomessa poistuma (eli hakkuiden ja luonnollisen poistuman kautta poistuvan puuaineksen yhteenlaskettu määrä) on ollut 1970-luvulta lähtien huomattavasti pienempää kuin metsien kasvu. Metsien kasvu on kaksinkertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana, ja siksi olemme voineet kasvattaa hakkuiden määrää Suomessa merkittävästi.
Aktiivinen metsänhoito lisää metsien kasvua ja puuraaka-aineen saatavuutta. Puun kysynnän kasvaessa keskitymme metsien kasvun edistämiseen. Tiedämme, että Euroopan metsäpinta-ala on kasvussa ja näemme myös potentiaalia lisätä puun käyttöä puuviljelmillä kestävän metsänhoidon periaatteita noudattaen.
1,5 asteen ilmastositoumuksen myötä kiinnitämme huomiota entistä enemmän toimintamme ilmastovaikutuksiin ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti viimeisimmän tutkimustiedon perusteella. Yhtenä esimerkkinä tästä on vuonna 2020 julkistettu tavoite kaksinkertaistaa lehtipuiden määrä omissa metsissämme Suomessa. Tarjoamme myös yksityismetsänomistajille osaamista ja tietoa, miksi ja miten lehtipuiden osuutta kannattaa kasvattaa.
Pyrimme turvaamaan ja edistämään biodiversiteettiä jokapäiväisessä työssämme mm. perustamalla suojavyöhykkeitä ja jättämällä enemmän lahopuuta metsiin. Lisäksi suojelemme avainbiotooppeja ja arvokkaita elinympäristöjä sekä laajempia metsäalueita. Huolehtimalla luonnon monimuotoisuudesta autamme metsiä sopeutumaan paremmin ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallitsemme riskejä, joita ilmastonmuutos aiheuttaa metsillemme.
Luonnonvarakeskus (Luke), joka kehittää jatkuvasti laskentamenetelmiä ja jolla on myös kansainvälistä kokemusta kasvihuonekaasulaskennasta. Laskelmat perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tietoaineistoon. Suomen ja Uruguayn osalta laskennassa on huomioitu puuston ja maaperän hiilitase, kun taas USA:n laskenta huomioi vain puuston hiilen. Sekä omat että vuokraamamme metsäalueet on sisällytetty laskentaan.
Laskelmat perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan dataan. Suomen ja Uruguayn osalta laskelmat sisältävät sekä puiden että maaperän yhteenlasketun hiilitaseen. Yhdysvaltojen osalta vain puut on huomioitu. Laskelmat pitävät sisällään sekä omat että vuokratut metsät.
Vuosittainen keskimääräinen hiilinielu viimeisen viiden vuoden ajalta oli Suomessa -0,9 (-0,9) MT CO2-ekv ja Uruguayssa -1,6 (-2,9) MT CO2-ekv. Uruguayn vuoden 2022 luku ei sisällä maaperän hiiltä, sillä sen laskennan kehittämisen tutkimushanke on kesken. Viimeisimmän laskelman mukaan hiililähteen vuotuinen viiden vuoden keskiarvo oli Yhdysvalloissa 0,1 (0,5) MT CO2-ekv. Edellisen viiden vuoden keskiarvo on ilmoitettu suluissa vertailun vuoksi.
Hiilinielut vaihtelevat vuosittain useista parametreista riippuen. Tällaisia tekijöitä ovat mm. korjuutasot, vauriot, ikäluokkajakauma ja muutokset mallintamisparametreissa.
Laskelmat on tehty kansainvälisesti hyväksytyillä menetelmillä, joita käytetään myös kasvihuonekaasuinventaareissa. Metsien hiilinielun, -lähteen ja -varaston tasoa koskeva lähtödata on yleisesti hyvälaatuista ja sitä kehitetään jatkuvasti. Siksi tuloksia voidaan pitää luotettavina.
Biodiversiteetti
Luonnon monimuotoisuus on terveen ja tuottavan metsäekosysteemin perusta. Metsät tarjoavat meille monia hyötyjä eli nk. ekosysteemipalveluita. Ne tarjoavat puuraaka-ainetta, elinympäristöjä monille lajeille, ruokaa ja virkistystä. Metsät myös sitovat hiiltä ilmakehästä, kierrättävät ja puhdistavat vettä sekä tukevat maaperän toimintaa, pölytystä ja ravinnekiertoa Siksi metsien pitkän aikavälin kestävä käyttö on liiketoimintamme menestyksen edellytys.
Luonnon monimuotoisuutta turvataan hyvän metsänhoidon käytännöillä, metsäsertifioinnilla ja lainsäädännöllä. Käytössämme on laaja keinovalikoima:
- suojelemme monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt
- varmistamme, että boreaalisten metsien puulajisto ja rakenne on vaihteleva
- jätämme vesistöjen ympärille suojavyöhykkeet
- lisäämme lahopuun määrää ja
- suojelemme uhanalaisia lajeja.
Näiden jokapäiväisten toimien lisäksi kehitämme aktiivisesti uusia menetelmiä edistää luonnon monimuotoisuutta. Esimerkki uusimmasta, uraauurtavasta biodiversiteettihankkeestamme on Luken ja Helsingin Yliopiston hanke, jolla testataan uhanalaisten lahottajasienien siirtoistutuksia UPM:n omissa metsissä Suomessa.
UPM:n sertifioidut eukalyptusviljelmät sijaitsevat ruohomailla, joita on aiemmin käytetty karjan laiduntamiseen. Puuviljelmät perustetaan valtion määrittelemille, metsätalouteen ensisijaisesti soveltuville maille. Nämä ovat ruohomaita, joiden tuottavuus on heikko maatalouden kannalta, mutta jotka soveltuvat puiden istutukseen. UPM ei muuta eikä aio muuttaa luonnonmetsiä puuviljelmiksi. Luonnonmetsää Uruguayssa on noin 5 % maan pinta-alasta ja ne kaikki on suojeltu lailla.
Vaikka puuviljelmien biologisen monimuotoisuuden arvot ovat yleensä alhaisemmat kuin ympäröivien luonnontilaisten alueiden, jokaisen puuviljelmän yhteydessä merkittävä osa maa-alueesta pysyy luonnontilaisena ja näin ollen tarjoaa elinympäristön huomattavalle osalle paikallisista kasvi- ja eläinlajeista. Keskimäärin 60 % UPM:n omistamasta maasta on puuviljelmiä ja 40 % istuttamatonta.
UPM:n biodiversiteettityö Uruguayssa keskittyy monimuotoiseen maisematason suunnitteluun, jossa istutetut ja istuttamattomat luonnontilaiset alueet menestyvät rinnakkain. Nykyään 20 % UPM:n omista maista on määritelty suojelualueiksi, ja ne ovat osa laajempaa luonnontilaisten alueiden suojeluverkostoa. 30 vuoden seurannan perusteella voimme todentaa, että n. 70 % paikallisista kasvilajeista ja n. 50 % eläinlajeista (selkärankaiset kuten linnut, nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet) löytyy mailtamme. Vuonna 2020 UPM määritteli biologista monimuotoisuutta koskevat indikaattorit Uruguayn mailleen osana vuonna 1998 perustettua biologisen monimuotoisuuden ohjelmaansa.
Yllä mainittu suojeluverkosto sisältää erityyppisiä istuttamattomia alueita, jotka on määritelty säilyttämään edustavia ja toisiaan täydentäviä biodiversiteettiarvoja. Nämä verkostot myös edesauttavat luonnontilaisten alueiden kytkeytyneisyyttä. Seurantatutkimuksissa kyseisiltä alueilta on todennettu merkittäviä biologisen monimuotoisuuden keskittymiä. UPM:n toimesta Uruguayn kasvistosta tunnistettiin ensimmäistä kertaa yhteensä 33 lajia. Samalla havaittiin maailmanlaajuisesti tuntematon laji, joka julkaistiin tieteellisessä erikoislehdessä tieteellisellä nimellä Antyphythum charruasorum. Verkoston tavoitteisiin kuuluu biologinen monimuotoisuus alueellisella, ekosysteemi- ja lajitasolla.
Tavoitteemme on edistää luonnon monimuotoisuutta yhtiön omistamissa metsissä ja maa-alueilla Suomessa ja Uruguayssa. Olemme yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa määrittäneet indikaattorit, joiden avulla edistymistä seurataan. Suomessa käytössämme on yhdeksän ja Uruguayssa kolme indikaattoria ja niiden avulla laskemme toimintamme positiivista nettovaikutusta. Emme seuraa tavoitetta yksittäisen metsäkohteen tasolla, vaan tarkastelemme toimintamme kokonaisvaikutusta koko maaomaisuutemme osalta.
Seuraamme metsäluonnon tilaa Suomessa yhdeksän biodiversiteetti-indikaattorin avulla: puulajit, metsien ikä, metsien rakenne, suojelualueet, arvokkaat elinympäristöt, elinympäristöjen ennallistaminen, laji- ja elinympäristöhankkeet, lahopuun määrä ja indikaattorien kehitys.
Uruguayn osalta indikaattoreita on kolme: luonnonsuojelualueverkoston kehittäminen, endeemisten ja uhanalaisten lajien populaatioiden ylläpitäminen ja parantaminen virallisilla suojelualueilla ja haitallisten vieraspuulajien populaatioiden torjunta ja vähentäminen suojelualueilla. Raportoimme kaikkien indikaattorien edistymisestä säännöllisesti.
Uruguayn puuviljelmät
Uruguayn metsäteollisuuden alku perustuu Uruguayn hallituksen 1980-luvulla säätämään kansalliseen metsälakiin, jolla maa pyrki monipuolistamaan maankäyttöä ja elinkeinorakennettaan sekä edistämään luonnonmetsien suojelua. Lisäksi maa on luonut verotuskäytännön, joka houkuttelee pääomavaltaisia investointeja eri toimialoilta. Nämä investoinnit ovat luoneet maahan työpaikkoja, vientituloja, koulutusmahdollisuuksia sekä parempia liikenneyhteyksiä ja palveluja erityisesti sisämaan maaseutualueille. Selluteollisuuden osalta koko arvoketju puunhankinnasta logistiikkaan sijaitsee Uruguayssa. Pelkästään UPM:n toiminnan osuus maan BKT:stä on yli 3 prosenttia. UPM kartoittaa jatkuvasti toimintansa ympäristö-, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja käy aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa.
Toukokuussa 2023 Paso Severinon makean veden altaan, joka palvelee yli puolta Uruguayn 3,5 miljoonasta asukkaasta, vedenpinnan ilmoitettiin olevan historiallisen alhaalla, kuten valtion vesilaitos Obras Sanitarias del Estado (OSE) ilmoitti. Meteorologien mukaan tarvitaan 50 millimetriä sadetta päivittäin kesäkuuhun asti, jotta vesivarastojen taso alkaisi palautua.
Uruguayn pääkaupunki Montevideo on kärsinyt poikkeuksellisesta kuivuudesta ja vähäisistä sateista viimeisen kolmen vuoden ajan La Niña sääilmiöstä johtuen, mikä on aiheuttanut vesikriisin. Kuivuus alueella on pahin 74 vuoteen, ja vaikutukset tuntuvat myös Argentiinassa.
Uruguayssa on kuusi suurta valuma-aluetta: joet Uruguay, Plata, Negro ja Santa Luciá sekä Merin-järvi ja Atlantti. 96 % kaikista Uruguayn puuviljelmistä sijaitsee Santa Lucián valuma-alueen ulkopuolella, mikä tarkoittaa sitä, että plantaasit eivät ole Montevideon alueen vesipulan aiheuttaja. UPM:n puuviljelmät sijaitsevat hajautettuna mosaiikkina maaseudulla keskellä ruohomaita, joita käytetään pääasiassa karjankasvatukseen. Kaikki Uruguayn luonnonmetsät ovat suojeltuja.
Molemmat UPM:n Uruguayn-tehtaat sijaitsevat Santa Lucián valuma-alueen ulkopuolella. Tehtaiden selluprosessissa käyttämä vesi ei ole juomakelpoista vettä, vaan joesta johdettua pintavettä, josta suurin osa (80%) palautetaan jokeen puhdistettuna.
Uruguay sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä, ja se on kostea subtrooppinen maa, joka soveltuu sateiden vuoksi hyvin puiden istutukseen. Vuotuinen sademäärä on 1 200-1 500 mm, ja se jakautuu tasaisesti vuoden aikana ilman säännöllistä kuivaa kautta.
Keskimäärin noin 35 % kokonaissademäärästä kulkeutuu vesistöihin, jotka päätyvät lopulta kuuteen suureen vesistöön (esimerkiksi Río Uruguayn ja Río Negron jokiin). Tämä tarkoittaa, että Uruguayn vesivarat ovat runsaat.
Uruguayn pintavesivirtaamien virtaus riippuu pääasiassa sateista, paljon enemmän kuin maankäytöstä, ja sen vuoksi se vaihtelee suuresti. Vaihtelu heijastaa edellisinä päivinä sataneiden sateiden määrää, ja se vaihtelee nopeasti vähäisestä virtaamasta tulvatilanteeseen.
Istutuksille on tärkeää, että sadevettä on saatavilla säännöllisesti ja riittävästi. Vuotuisen sademäärän ja sen vaihtelun lisäksi on tärkeää analysoida sademäärän kuukausittaista jakautumista. Taimitarhatoimintaa lukuun ottamatta eukalyptusviljelmiä ei kastella.
Eukalyptusviljelmien vedenkäyttöä on tutkittu ja seurattu vuosikymmeniä eri puolilla maailmaa, myös Uruguayssa. On huomattava, että eukalyptuksen vedenkäyttö ja sen vaikutukset ovat hyvin kontekstisidonnaisia, ja siksi kansainvälisten tutkimushankkeiden tuloksia ei pitäisi soveltaa suoraan Uruguayn olosuhteisiin, koska luonnonolosuhteissa, kuten ilmastossa, geologiassa, maaperässä ja valuma-alueen geomorfologiassa, on eroja.
Taimitarhoja lukuun ottamatta eukalyptusviljelmiä ei kastella. Puuviljelmien hoidossa minimoidaan vesistövaikutukset esimerkiksi istuttamattomilla puskurivyöhykkeillä ja luonnollisilla valuma-alueilla tai eri ikäluokkien mosaiikilla maanpeitteen suurten muutosten estämiseksi. Puuviljelmillä on myös myönteisiä vaikutuksia, kuten valumavesien ja tulvien aiheuttaman maaperän eroosion vähentäminen ja äärimmäisten tapahtumien, kuten äkkitulvien ja myrskyjen, vaikutusten lieventäminen.
Kovien kuivuuskausien aikana, jotka eivät ole historiallisesti olleet yleisiä Uruguayssa, eukalyptuspuut vähentävät kasvuaan ja kierrättävät vettä oman biomassansa sisällä. Ne voivat jopa alkaa pudottaa lehtiä pitääkseen vedentarpeensa mahdollisimman pienenä, jos kuivuus on vakava.
UPM on tehnyt pitkäaikaisia vedenseurantatutkimuksia vuodesta 2007 lähtien yhteistyössä kansallisen yliopiston (UDELAR) kanssa. Näiden tutkimusten tärkeimmät tulokset, joissa verrataan puuviljelmiä ja ruohomaita, osoittavat tähän mennessä seuraavaa:
-
puuviljelmät keräävät enemmän sadetta ja vähentävät pintavalunnan määrää. Vähennys on yhtä suuri kuin puuston latvustoon jäävän ja ilmakehään haihtuvan veden määrä.
-
vähennyksen vaikutus vähenee valuma-alueiden koon kasvaessa
-
ei vaikutusta pohjaveden muodostumiseen
-
ei vaikutusta veden laatuun
Edellä esitetyn ja muiden tutkimusten perusteella ei ole näyttöä siitä, että eukalyptus vaikuttaisi pohjavesivaroihin Uruguayn olosuhteissa, joissa maaperä on matalaa ja eukalyptuksen juurtumissyvyys ei yleensä ylitä ensimmäistä metriä savipitoisten tai kivisten maakerrosten vuoksi.
Sademäärän ja veden saatavuuden muutokset ovat aina olleet yksi tärkeimmistä näkökohdista kaikkien teollisten toimintojen, myös UPM:n viljelemien puuviljelmien, suunnittelussa. Vuonna 2019 UPM teki yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa tutkiakseen tarkemmin ilmastonmuutoksen fysikaalisia vaikutuksia ja ottaakseen huomioon muun muassa veden saatavuuden ja sään ääri-ilmiöt.
UPM ei käytä juomavettä kasteluun taimitarhoillaan. Taimitarhoilla käytetään käsittelemätöntä vettä, joka saadaan pääasiassa läheisistä joista ja vesialtaista, jotka eivät ole ympäröivien yhteisöjen ensisijaisia juomavesilähteitä. UPM:n kaikki kolme taimitarhaa sijaitsevat eukalyptusviljelmien vieressä Paysandússa ja Duraznossa.
Käytetyt vesilähteet on mukautettu kunkin taimitarhan mukaan, ja ne kaikki ovat lähteitä, jotka takaavat vedensaannin kaikkina vuodenaikoina vaikuttamatta muihin käyttäjiin. Keskimääräinen päivittäinen vedenkulutus taimitarhoilla on 550 m3, josta 35 % kierrätetään taimitarhoilla.
Keskitetyn täsmäkastelu- ja lannoitusjärjestelmienn avulla vettä ja ravinteita voidaan antaa kasvien tarpeiden mukaan. Taimitarhojen suunnittelun ansiosta ylimääräinen kasteluvesi voidaan ottaa talteen, mikä minimoi ravinnepäästöt vesistöihin. Lisäksi käytetään kasvualustoja, jotka pidättävät hyvin vettä.
Kaikki puuviljelmillä käytettävät maatalouskemikaalit ovat FSC™- ja PEFC-sertifioinnin hyväksymiä ja sääntelemiä. Kaikki UPM:n puuviljelmät on sertifioitu. Käytettyjen kemikaalien määrä on vuosien mittaan minimoitu.
Vuonna 2022 UPM sai Uruguayn viranomaisilta sakkoja, koska Santanan taimitarha käytti maatalouskemikaaleja, joita ei ollut rekisteröity taimitarhakäyttöön, ainoastaan maatalouskäyttöön. Suurin osa maatalouskemikaaleista on nyt rekisteröity myös taimitarhakäyttöön, ja loput muutamat kemikaalit ovat parhaillaan rekisteröinnissä.
Eukalyptusviljelmät vaativat suhteellisen vähän ravinteita kasvaakseen ja käyttävät saatavilla olevat ravinteet erittäin tehokkaasti, erityisesti maatalouskasveihin verrattuna. Tätä tukee UPM:n käyttämä korjuumenetelmä, jossa lehdet, oksat ja kuori jätetään paikan päälle hajoamaan ja kierrättämään ravinteita takaisin maaperään.
Puuviljelmien maaperään kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi on tehty pitkäaikaisia seurantatutkimuksia. Näihin muutoksiin kuuluvat orgaanisen hiilen lisääntyminen, pH:n lasku ja kationien (positiivisesti varautuneiden ionien), kuten kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin, väheneminen. Nämä muutokset eivät vaikuta metsätalouden tuottavuuteen ainakaan kolmen tai neljän ensimmäisen viljelykierron aikana. Tarvittaessa niitä voidaan hallita lisäämällä tavanomaisia luonnollisia maanparannusaineita (esim. dolomiittia tai kalsiittia) ja pieniä määriä lannoitteita, jotka ovat selvästi pienempiä kuin maatalousviljelyssä käytetyt määrät.
Kaikki UPM:n istutukset on sertifioitu sekä FSC™- (SGS-FM / COC-000606) että PEFC-metsäsertifiointistandardien (UY11 / 20080091) mukaisesti. Käytämme vain sellaisia maatalouskemikaaleja ja lannoitteita, jotka molemmat sertifiointijärjestelmät sallivat. Maatalouskemikaalien käyttöintensiteetti puuviljelmillä on paljon alhaisempi kuin esimerkiksi maataloudessa, koska näitä tuotteita tarvitaan vain kiertoajan ensimmäisenä vuonna. UPM:n puuviljelmien eukalyptukset korjataan 10-12 vuoden välein. Plantaasien ympäristönäkökohtia valvotaan vuosittain ulkoisissa auditoinneissa osana ulkoista sertifiointiprosessia.
Jos puuviljelmät palaisivat tulevaisuudessa laitumiksi tai muuhun maankäyttöön, maaperän kemiallisissa ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia voidaan hallita hyväksi havaituilla, yksinkertaisilla ja edullisilla maatalouskäytännöillä.
UPM ei hanki maata vastuuttomasti. UPM on perustanut eukalyptuspuuviljelmiä Uruguayhin sekä ostetulle että vuokratulle maalle. Uruguayn osalta maanhankinnan toimintaympäristö ja lainsäädäntö ovat kehittyneitä ja verrattavissa Suomen maan- ja metsänomistukseen sekä kaupantekoon. Uruguayssa ostettava tai vuokrattava maa on yksityisomisteista ja se hankitaan aina määriteltyjä prosesseja ja lainsäädäntöä noudattaen.
Kaikki maa hankitaan täysin vapaaehtoisilla kaupoilla (ns. ”willing buyer – willing seller” – periaatteella) ja neuvotellen sovituilla markkinahinnoilla. Uruguayssa maita ei esimerkiksi pakkolunasteta metsäyhtiöiden käyttöön, eikä valtio voi antaa metsäyhtiöille käyttöoikeuksia alueisiin paikallisyhteisöjen/maanomistajien ohi. Maasta maksettava markkinahinta määräytyy reilusti kysynnän ja tarjonnan mukaan. UPM:n puuviljelmien maanhankinta ei koskaan johda ihmisten tahdonvastaisiin pakkosiirtoihin.
Uruguayssa UPM:n puuviljelmät on istutettu ns. mosaiikiksi eli pienemmiksi metsänhoitoyksiköiksi, jolloin väliin jää alueita muulle maankäytölle (mm. karjankasvatuksen käyttöön).
Lue lisää aiheesta
Blogi
|
Elina Warsta
|
03/21/2024 09:02:54
|
2 min
Tänään vietetään kansainvälistä metsien päivää
Lue lisää
Blogi
|
Miika Laihonen
|
11/28/2023 09:35:41
|
4 min
Luonnonhoito puree lahopuusta riippuvaiseen lajistoon
Lue lisää
Artikkeli
|
Elina Warsta
|
11/08/2023 07:16:48
|
3 min
2023 Nature Benchmark -kestävyysarviointi nostaa UPM:n ykkössijalle
Lue lisää
Artikkeli
|
10/19/2023 06:54:53
|
4 min
UPM:n virtavesiohjelma mahdollistaa Arvajan koskireitin vaelluskalatutkimuksen jatkumisen
Lue lisää
