Metsiä kutsutaan syystä usein maapallon keuhkoiksi. Ne tuottavat happea ja sitovat hiilidioksidia. Kasvavat metsät sitovat hiiltä ilmakehästä puubiomassaan. Kun puuta korjataan, hiili siirtyy puusta valmistettuihin tuotteisiin. Tuotteen elinkaaren lopulla hiili vapautuu takaisin ilmakehään seuraavien puusukupolvien sidottavaksi. Jotta tämä kierto voi jatkua, jokaista korjattua puuta kohden on istutettava uusi puu. Kestävästi hoidetut metsät toimivat hiilinieluina tuottaen samalla puuta, jolla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja.
Hillitsemme ilmastonmuutosta
Ilmastositoumuksemme
-65 %
Vähennämme toimintamme CO2-päästöjä
-30 %
Vähennämme toimitusketjumme CO2-päästöjä
Kehitämme ilmastopositiivisia tuotteita
Säilytämme metsät hiilinieluina
Kestävästi hoidetut metsät toimivat hiilinieluina
Istutamme 44 miljoonaa puuntainta vuodessa . Metsän uudistaminen korjuun jälkeen on kestävän metsänhoitomme peruspilari. Toimintamme ei aiheuta metsäkatoa.
Suunnittelemme korjuumäärät huolellisesti varmistaaksemme, että metsätaloutemme on kestävällä pohjalla. Istutamme enemmän puita kuin korjaamme, ja turvaamme arvokkaat elinympäristöt.
Hoidamme metsiämme, jotta ne voivat toimia hiilinieluina. Teemme jatkuvaa tutkimusta asiantuntijakumppaneiden kanssa ymmärtääksemme paremmin metsiemme vaikutuksia ilmastoon.
Lue lisää: UPM syventää tieteellistä tietopohjaa tuotteidensa ilmastovaikutuksista
Suomi: Hiilinielu = puuston kasvu – poistuma (hakkuut ja luonnonpoistuma) + maaperänielu (käytetty Yasso07-mallia). Uruguay: Hiilinielu = puuston hiilivaraston muutos + maaperänielu (käytetty Yasso07-mallia). USA: Hiilipäästö = puuston hiilivaraston muutos. Pyrimme jatkuvasti parantamaan ja yhdenmukaistamaan menetelmiä ja tekemään laskelmista entistä täsmällisempiä. Vuonna 2023 parannettiin Uruguayn maaperän hiilimalleja todellisten mittausten avulla. Edellisen vuoden luku ei siis ole täysin vertailukelpoinen.
Metsien hiilivaraston muutokset kattavat sekä puuston että maaperän. Laskennassa on hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaisia mittausaineistoja ja matemaattista mallintamista. Puuston hiilivaraston muutokset on laskettu vuosittaisen kasvun ja poistuman erotuksena. Laskenta on tehty erikseen kivennäismailla ja turvemailla kasvaville metsille. Arvio puuston kasvusta perustuu valtakunnan metsien inventointiin (Luonnonvarakeskus, VMI), jossa inventointikierron pituus on viisi vuotta. Laskennassa on käytetty VMI:n kasvulukuja vuosilta 2019–2023 missä kasvu kuvaa menneen viisivuotisjakson keskimääräistä kasvua ennen mittausta. VMI-laskelmat on tehty UPM:n maille osuneista koealoista, jotka käsittivät metsä- ja kitumaan. Hakkuumäärät ja niiden kohdentuminen kivennäis- ja turvemaille on saatu UPM:n tilastoista. Aiempien vuosien hakkuumäärät on skaalattu nykyiseen metsämaan alaan vertailun mahdollistamiseksi. Hakkuissa poistuneen puun määrään on lisätty vielä arvio luonnonpoistumasta, joka perustuu VMI:stä laskettuihin keskimääräisiin lukuihin Etelä-Suomessa.
Kivennäismailla maaperän hiilivaraston muutokset on laskettu Yasso07-mallilla (Tuomi et al. 2011, en.ilmatieteenlaitos.fi/yasso), joka kuvaa maaperässä tapahtuvaa karikkeen hajoamista ja hiilidioksidin vapautumista sen seurauksena. Mallilaskennan syötteenä ovat puustotiedoista laskettu karikesyöte maaperään sekä säätiedot, jotka vaikuttavat hajoamisnopeuteen. Ojitetuilla turvemailla maaperän kasvihuonekaasutase on laskettu käyttämällä kasvihuonekaasuinventaariossa käytettyjä päästökertoimia (keväällä 2025 julkaistavan kasvihuonekaasuinventaarion, NID 2023, ennakkotiedot) ja pinta-alaa. Päästökertoimet pohjautuvat laajaan aineistoon mittauksia, joita on tehty eri puolilla Suomea erilaisilla kasvupaikoilla, ja niistä julkaistuihin tutkimuksiin. Kertoimet vaihtelevat kasvupaikan, turvekangastyypin ja ojitustilanteen mukaan. Ojitetuilta turvemailta lasketut hiilidioksidi-, metaani- ja typpidioksidipäästöt on muutettu laskennallisesti vastaamaan hiilidioksidin kasvihuonekaasuvaikutusta. Maaperän hiilivarastot muuttuvat hitaasti, ja siksi maaperälaskenta päivitetään puustotiedoista poiketen muutaman vuoden välein.
Viitteet:
Luonnonvarakeskus, VMI: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/
Tuomi, M., Laiho, R., Repo, A., & Liski. J. 2011. Wood decomposition model for boreal forests. Ecological Modelling 222 (3): 709–718. doi:10.1016/j.ecolmodel.2010.10.025
Tilastokeskus 2023 ennakkotiedot: Vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöt laskivat 10 % edellisvuodesta | Tilastokeskus
Hiilinielulaskenta Suomessa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa
Luonnonvarakeskus (Luke) laskee omien ja vuokrattujen metsiemme ja puuviljelmiemme hiilinielun Suomessa, USA:ssa ja Uruguayssa. Tulokset raportoidaan vuosittain viiden vuoden keskiarvona, ja laskentaa kehitetään parhaiden käytäntöjen kehittyessä.
UPM:n omien Yhdysvalloissa sijaitsevien metsien hiilinielut laskettiin puustoon sitoutuneen hiilen määrän erotuksena kahtena ajankohtana viiden vuoden aikana. Laskennassa noudatettiin IPCC:n ohjeistusta, ja sen perusteena käytettiin saatavilla olevia tietoja vuosittaisista runkojen kokonaistilavuuksista ikäluokittain.
Biomassan kokonaishiilivarastojen muutos perustui puuaineksen lajikohtaisiin tiheyksiin (Wood database -sivusto) sekä lajien ryhmäkohtaisiin biomassan laajennuskertoimiin (IPCC:n ohjeistus). Laskennassa käytettiin Wood database -sivuston tietoja, sillä IPCC:n luokitukset eivät kata kaikkia UPM:n metsissä kasvavia puulajeja.
Kaupankäyntiin soveltuvien runkojen tilavuus muunnettiin puuston maanpäälliseksi biomassaksi yhdistämällä puuston tilavuudet (m3) siten, että ne vastaavat IPCC:n ohjeistuksessa käytettävää ryhmittelyä. Ikäluokat yhdistettiin kuutiometrien perusteella viideksi ryhmäksi. Tämän jälkeen ryhmät laskettiin yhteen lajiryhmittäin olemassa olevien biomassan muunto- ja laajennuskertoimien (BCEF) mukaan (lehtipuut, männyt, havupuut, muut) vuosittain. Oletuksena oli, että ryhmän ”muut” biomassan muunto- ja laajennuskerroin lehtipuille, männyille ja havupuille oli keskimääräinen. Lajiryhmien laskettu puuston maanpäällinen biomassa muunnettiin hiileksi käyttämällä IPCC:n ohjeistuksen taulukossa 4.3 esitettyjä vakioita.
Puuston maanalainen biomassa laskettiin käyttämällä puuston maanpäällisen ja maanalaisen biomassan lajiryhmäkohtaisia suhteita IPCC:n ohjeistuksen (taulukko 4.4.) mukaisesti. Metsien vuosittaiset maanpäälliset ja maanalaiset hiilinielut laskettiin yhteen vuosittain ja muunnettiin hiilidioksidiksi kertomalla ne molekyylimassojen suhteella (hiilestä hiilidioksidiksi 44/12). Tämän jälkeen laskettiin kunkin vuoden välinen erotus. Tällä hetkellä maaperän hiilivarastot eivät sisälly laskelmiin.
Kirjallisuus:
Wood database -sivusto: https://www.wood-database.com/
IPCC guidelines -ohjeistus, Volume 4: https://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/public/2006gl/vol4.html
Metsien hiilivaraston muutoksen eli metsän hiilinielun laskenta perustuu vuosittaiseen kasvuun (increment) ja hakkuiden aiheuttamaan poistumaan (drain). Laskenta noudattaa IPCC:n ohjeistusta ja perustuu UPM:n toimittamiin tietoihin, kuten vuosittaisiin runkotilavuuksiin, kasvutietoihin, pinta-ala-aineistoon ja hakkuutilavuuksiin.
Tilavuus muunnetaan biomassaksi lajikohtaisten tiheyksien ja biomass expansion factor (BEF) -kertoimien avulla (Hirigoyen et al., 2021). Biomassan hiilipitoisuudeksi oletetaan 50 %, ja hiili muunnetaan hiilidioksidiksi kertoimella 44/12.
Increment-Drain -menetelmässä puuston kasvu (increment) lasketaan vuosittaisen tilavuuskasvun ja BEF-kertoimien avulla, mukaan lukien puun kuoriosan. Metsän poistuma (drain) määritetään hakkuutietojen perusteella. Kasvun ja poistuman erotuksena saadaan nettohiilinielu, joka kuvaa metsän hiilivaraston vuotuista muutosta. Laskennassa on huomioitu viljellyt eukalyptuslajit Eucalyptus dunnii ja Eucalyptus grandis.
Maaperän hiilivaraston muutokset on laskettu dynaamisella Yasso07-maaperämallilla (Tuomi et al. 2011, Ilmatieteen laitos), joka simuloi hiilen hajoamista ja muutoksia 1 metrin syvyyteen asti. Mallinnus perustuu karikesyötteen määrään ja laatuun sekä paikallisiin sääolosuhteisiin. Menetelmää kehitetään edelleen yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Karikesyöte arvioidaan kuviokohtaisesti metsikön koko kiertoajalle. Aikaisempien kiertoaikojen puustotilavuus lasketaan UPM:n kasvumallien perusteella, ja puuviljelmän käyttöiäksi oletetaan 11 vuotta. Karikesyöte arvioidaan puun eri osille (runko, lehdet, oksat, juuret) lajikohtaisten ja yleisten muuntokertoimien avulla.
Päivittäiset lämpötila- ja sademäärätiedot saadaan INIA:n (National Agricultural Research Institute of Uruguay) ylläpitämiltä meteorologisilta asemilta eri puolilta Uruguayta.
Sekä puuston että maaperän laskenta toteutetaan erikseen UPM:n omistamille ja vuokraamille eukalyptuspuuviljelmille. Vuosittainen hiilinielu raportoidaan kuviokohtaisten hiilinieluarvojen summana, ja se huomioi sekä kasvun että hakkuiden vaikutukset metsän hiilivarastoon.
Kirjallisuusviitteet
Hirigoyen, A., Resquin, F., Navarro-Cerrillo, R., Franco, J., & Rachid-Casnati, C. (2021). Stand biomass estimation methods for Eucalyptus grandis and Eucalyptus dunnii in Uruguay. BOSQUE, 42(1), 53–66. https://doi.org/10.4067/S0717-92002021000100053
IPCC guidelines Volume 4: https://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/public/2006gl/vol4.html
Tuomi, M., Laiho, R., Repo, A., & Liski. J. 2011. Wood decomposition model for boreal forests. Ecological Modelling 222 (3): 709–718. doi:10.1016/j.ecolmodel.2010.10.025
Puupohjaiset materiaalit ja tuotteet korvaavat fossiilisia
Puu on uusiutuva, kierrätettävä ja hiilineutraali raaka-aine ja siksi innovatiivisilla puupohjaisilla tuotteilla on kiinnostava tulevaisuus fossiilisten raaka-aineiden korvaajana..
Kestävät metsänhoidon käytännöt ja metsien kyky toimia hiilinieluina luovat perustan kestäville puupohjaisille tuotteille. Metsän kokonaishiilensidontakapasiteetti sisältää myös maaperässä olevan hiilen.
Käytöstä poistettujen alueiden metsitys ja istutus ovat tehokas tapa lisätä metsien hiilensidontakapasiteettia. Uruguayn puuviljelmämme sitovat hiiltä huomattavasti enemmän kuin vertailualueina käytetyt ruohomaat.
Puumateriaalin tehokas käyttö vaikuttaa merkittävästi puupohjaisten tuotteiden hiilijalanjälkeen. Maksimoimme korjatun puun käyttöasteen hyödyntämällä puunjalostuksessa syntyvät sivutuotteet ja -virrat. Loistava esimerkki tästä on uusiutuva dieselimme, jota valmistetaan selluntuotannossa syntyvästä raakamäntyöljystä.
Lue lisää aiheesta
Artikkeli
|
08/29/2024 13:07:32
|
6 min
UPM ottaa luonnon huomioon joka päivä
Lue lisää
Blogi
|
Elina Warsta
|
03/21/2024 09:02:54
|
2 min
Tänään vietetään kansainvälistä metsien päivää
Lue lisää
Blogi
|
Miika Laihonen
|
11/28/2023 09:35:41
|
4 min
Luonnonhoito puree lahopuusta riippuvaiseen lajistoon
Lue lisää
Artikkeli
|
Elina Warsta
|
11/08/2023 07:16:48
|
3 min
2023 Nature Benchmark -kestävyysarviointi nostaa UPM:n ykkössijalle
Lue lisää
