UPM on arvioinut liiketoimintojensa ja funktioidensa asemaa ja resilienssiä ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymävaikutustenkin suhteen. Arviointiin on osallistunut myös tiedeyhteisöjen asiantuntijoita.
Konserninlaajuisessa, UPM:n liiketoimintoja koskevassa siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arvioinnissa on käytetty kolmea eri kansainvälisen energiajärjestön IEA:n skenaariota tulevaisuuden energianlähteistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista:
- Uudet politiikat (NPS),
- Nykyiset politiikat (CPS) ja
- Kahden asteen (2DS) skenaario.
Fyysiset skenaarioanalyysit keskittyvät ennustettuihin muutoksiin UPM:n toimintojen neljällä pääalueella: Suomessa, Saksassa, Uruguayssa ja Kiinassa. Ilmatieteen laitos tekin ensimmäisen analyysin vuonna 2019 ja päivitti sen vuonna 2024.
Siirtymävaikutusten merkitys on yleisesti suurempi vähäisissä ja keskisuurissa päästöskenaarioissa. UPM:n asema on hyvä, sillä yhtiön tuoteportfolio joustaa tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien mukaisesti. Korkeiden päästöjen skenaarioissa fyysiset vaikutukset ovat hallitsevia, ja niillä on vakavat seuraukset niin UPM:n kuin ekosysteemien ja yhteisöjen kannalta kaikkialla maailmassa.
Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet on tunnistettu ensisijaisiksi ilmastonmuutokseen liittyviksi riskeiksi UPM:lle. Ne liittyvät kilpailuun, markkinoihin, asiakkaisiin, tuotteisiin ja sääntelyyn. Esimerkiksi ennakoimattomista säädöksistä, tuista tai EU-politiikoista johtuvat raaka-aineen (puun) markkinahäiriöt tai EU-maiden kansallinen lainsäädäntö voivat vaikuttaa merkittävästi UPM:n taloudelliseen tulokseen. Puunkäyttö uusiutuvana raaka-aineena taas avaa mahdollisuuksia UPM:n tuotteille, jotka ovat usein vaihtoehto fossiilipohjaisille materiaaleille.
Ilmastonmuutoksen fyysisten vaikutusten ymmärtäminen
Ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset voivat aiheuttaa häiriöitä myös raaka-aineen (puun) markkinoille ja saatavuuteen. Ilmatieteen laitoksen vuonna 2019 laatima raportti arvioi ilmastonmuutoksen tulevia vaikutuksia kolmeen eri skenaarioon perustuen neljällä päätoiminta-alueellamme: Suomessa, Saksassa, Uruguayssa ja Kiinassa. Raportin tulokset auttavat meitä ennustamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia fyysisiä vaikutuksia liiketoimintaamme. Raporttia päivitettiin vuonna 2024 viimeisimpien globaalien ilmastomallien (CMIP6) ja skenaarioiden mukaisesti. Tulevia muutoksia arvioidaan kolmen kasvihuonekaasuskenaarion pohjalta, joista:
- SSP1-2.6 kuvaa pieniä,
- SSP2-4.5 keskitasoisia ja
- SSP5-8.5 hyvin suuria päästöjä.
Lisäksi raportissa tarkastellaan jo havaittuja muutoksia ilmasto-olosuhteissa vuosina 1961 - 2023 edellä mainituilla neljällä alueella.
Havaintojen mukaan keskilämpötilat ovat nousseet kaikkina vuodenaikoina. Keskilämpötilat tulevat nousemaan kaikilla neljällä alueella, joskin eri mallien ennustamat muutokset poikkeavat toisistaan huomattavasti. Ilmaston lämmetessä helteet yleistyvät ja ankaroituvat lisäten kuivuusriskejä, siitä huolimatta, ettäsademäärät kasvavatkin keskimäärin hieman. Sademäärät todennäköisesti kasvavat Suomessa talvisin ja pienenevätt Saksassa kesäisin. Kovimmat sateet todennäköisesti voimistuvat kaikilla neljällä alueella. Kuluvan vuosisadan jälkipuoliskon aikana koettava ilmastonmuutos riippuu tulevien kasvihuonekaasupäästöjen määrästä. Jos päästöjä onnistutaan rajoittamaan tehokkaasti, muutokset jäänevät vähäisemmiksi.
Ilmatieteen laitoksen raportti on julkisesti saatavilla Helsingin yliopiston avoimessa kirjastossa. Vuoden 2019 raportti täällä: Projections of future climate for Europe, Uruguay and China with implications on forestry
Ja vuoden 2024 päivitys täällä: Climate change in Finland, Germany, Uruguay and China: observed changes and future projections derived from CMIP6 global climate models
Metsien määrä kasvaa Euroopassa
Euroopan metsävarat ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Erityisesti Pohjois-Euroopassa metsät ovat hyötyneet lämpimämmästä ilmastosta ja sitoneet enemmän hiilidioksidia ilmakehästä. Tämä myönteinen kehitys saattaa tulevina vuosikymmeninä ainakin osittain pysähtyä metsän kasvua häiritsevien tekijöiden, kuten kuivuuden, metsäpalojen ja hyönteisten aiheuttavien tuhojen vuoksi. Metsien rooli hiilinieluna on tärkeää huomioida ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Siksi metsävarojen kestäviin käyttötapoihin liittyvän julkisen keskustelun odotetaan kiihtyvän entisestään tulevaisuudessa.