Kohti fossiilivapaata tulevaisuutta

Koska energiaomavaraisuutemme on korkea, olemme pystyneet siirtymään vauhdilla vähemmän fossiilista hiilidioksidia tuottaviin energiaratkaisuihin. Kun mahdollista, fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla polttoaineilla. 

Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (Combined Heat and Power eli CHP) poltetaan uusiutuvia polttoaineita kuten kuorta, hakkuutähteitä sekä siistaus- ja puhdistamolietettä. CHP-laitoksissa ja höyrykattilalaitoksissa käytetään lisäksi fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua tai kevyttä polttoöljyä. Hiiltä käytetään energianlähteenä ainoastaan niillä tehtailla, joissa vaihtoehtoista polttoainetta ei ole käytettävissä, ja olemmekin sitoutuneet lopettamaan hiilen käytön kaikkialla missä toimimme vuoteen 2030 mennessä. Sellutehtailla poltetaan biomassapohjaista jäte- eli mustalipeää, jota syntyy sellunvalmistusprosessissa. 

Viime vuosikymmeninä olemme investoineet voimakkaasti uusiutuvan biomassapohjaisen energian tuotantoon korvaamalla useita vanhoja, fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia uusilla biomassaa käyttävillä voimalaitoksilla. Biomassapohjaisten polttoaineiden tehokas käyttö suuressa mittakaavassa on tärkeä osa energiastrategiaamme, ja  käyttämistämme polttoaineista 76 % (2023) on biomassapohjaisia.

Samanaikaisesti olemme kasvattanut omista metsistämme kestävästi hankitun, energiantuotantoon soveltuvan biomassan määrää. Teemme tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja yliopistojen kanssa kestävien biomassan keräystapojen kehittämiseksi. Muita käyttämiämme biomassapohjaisia energianlähteitä ovat puunkuori ja sellunvalmistusprosessissa syntyvä mustalipeä.

Vesivoima on olennainen osa monipuolista energiaportfoliotamme, ja hyvä esimerkki uusiutuvasta ja hiilidioksidittomasta energialähteestä. Vesivoiman tuottaminen on kustannustehokasta: voimalaitosten ylläpitokustannukset ovat alhaiset, ja niiden elinkaari on pitkä. Vesivoima on lisäksi joustava ja säädeltävissä oleva sähköntuotantotapa.

Omistamme Suomessa kahdeksan vesivoimalaa sekä Pohjolan Voima Oy:n ja Kemijoki Oy:n vesivoimaosakkeita. Useimmat vesivoimalaitoksistamme on rakennettu 1930-1950. Lisäksi jotkut paperitehtaat ovat perustaneet oman vesivoimalan tehtaan läheiseen jokeen.

Tuotantokapasiteetin jatkuvalla uudistamisella pyrimme parantamaan vesivoimalaitostemme tehokkuutta ja ympäristöturvallisuutta.

Omistamme ydinvoimaa Suomessa osakkuusyhtiömme Pohjolan Voima Oy:n (PVO) kautta. Pohjolan Voima Oy on Suomen toiseksi suurin energiantuottaja ja Olkiluodon ydinvoimalan kahden ydinreaktorin toiminnasta vastaavan Teollisuuden Voima Oyj:n enemmistöosakas.

Puhtaan sähkön tuotantokapasiteettimme on kasvanut lähes 50 % Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön (OL3) käyttöönoton myötä.

Emme tuota kaikkea käyttämäämme energiaa itse. Paikallisista olosuhteista riippuen ulkopuoliset energiantuotantoyhtiöt tuottavat kaiken tai osan joillakin tehtailla käytetystä energiasta.

Myös sähkönostosopimuksissa uusiutuva, hiilidioksidivapaa energia on etusijalla.