Tavoitteemme on käyttää vettä vastuullisesti. Siksi suojelemme ja ylläpidämme paikallisia vesivaroja ja seuraamme, miten metsänhoitomme, tuotantomme, vesivoimalamme sekä tuotteidemme kuljetukset vaikuttavat niihin.
Ylläpidämme paikallisten vesivarojen laatua ja määrää
Metsissä ja niiden ympärillä olevat vesistöt ovat tärkeitä elinympäristöjä. Vesiensuojelu onkin yhä vahvemmin osa kestävän metsätalouden käytäntöjä, standardeja ja sertifiointia. Vesistöjen suojelu on olennainen vaatimus FSC®/PEFC™:n kaltaisissa metsäsertifiointijärjestelmissä, ja se on vakiintunut osa kestävää metsänhoitoa.
Noudatamme vesistöjen suojelun parhaita käytäntöjä. Toimintamme perustuu kattavaan luonnonvarojen suojeluun: Tallennamme paikkatietojärjestelmiin metsiä ja vesiä koskevia tärkeitä tietoja ja pidämme ne ajan tasalla. Tämän ansiosta voimme kohdentaa toimenpiteemme parhaiten paikallisiin tarpeisiin.
Pyrimme jakamaan omaa metsänhoidon ja vesiensuojelun asiantuntemustamme ja osallistumme omissa metsissämme näihin liittyviin tutkimusohjelmiin. Esimerkiksi teemme juuri nyt yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa selvittääksemme, miten eri-ikäisten metsien kasvattaminen ja hoito voisivat vähentää vesistövalumia ja maaperän kulumista.
Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljettaminen kuormittaa ympäristöä. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan vähentämään tätä kuormitusta käyttämällä aina mahdollisimman tehokkaita kuljetusreittejä ja suosimalla raide- ja merikuljetuksia sekä vähäpäästöisiä polttoaineita.
Meillä on myös tiukkoja vaatimuksia aluksille, konteille, lastauslaitteille ja toimintatavoille, joita käytämme. Näin voimme vähentää kuljetuksista syntyvää kuormitusta ja sen riskiä.
Vesi on avainasemassa tuotantoprosesseissamme ja vesivoiman tuotannossa. Otamme vettä joista, järvistä ja pohjavedestä.
Viime vuosina olemme nykyaikaistaneet järjestelmällisesti vesivoimaloitamme, joista suurin osa on rakennettu 1950-luvulla. Tämä on nostanut tuotantokykyämme kymmenen vuoden aikana niin, että voimme tuottaa samalla vesimäärällä 15 prosenttia enemmän sähköä.
Käytämme tuotantoprosesseissamme paljon vettä, mutta pyrimme jatkuvasti pienentämään kulutusta koko tuotantoketjussamme.
Suurin osa vedenkulutuksestamme kohdistuu sellun ja paperin tuotantoon. Vesi toimii esimerkiksi kuitujen ja kemikaalien kuljetusaineena sekä osana sellun valmistusta ja laimennusta. Vettä tarvitaan myös paperikoneiden ja muiden laitteiden puhdistuksessa, prosessin jäähdytyksessä ja prosesseissa tarvittavan höyryn tuottamisessa.
Käytämme EU:n määrittämiä parhaita saatavilla olevia tekniikoita (BAT) innovatiivisissa suljetun kierron vesijärjestelmissämme.
Näiden järjestelmien ansiosta voimme kierrättää ja käyttää uudelleen vettä sellun ja paperin valmistuksessa sekä ottaa talteen jäteveteen jääneitä kuituja. Vesi voi kiertää useita kertoja tuotantoprosessissa ja jäähdytysjärjestelmissä. Vain pieni osa vedestä poistuu lopulta prosessista jätevetenä, joka joudutaan korvaamaan makealla vedellä.
Veden käytön määrät ja tehokkuus vaihtelevat eri tehtailla loppukäytön, paperilaatujen, raaka-aineiden, prosessien ja paikallisten olosuhteiden perusteella. Tästä huolimatta kaikki tehtaamme ovat pystyneet vuosi vuodelta lisäämään veden kierrätystä. Tämän ansiosta veden käyttö tuotantotonnia kohden on puoliintunut viimeisen 20 vuoden aikana
Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö vähentävät makean veden kulutusta, mutta samalla ne vähentävät jäteveden määrää ja siihen liittyvää ympäristökuormitusta
Viimeisen 20 vuoden aikana olemme pienentäneet jätevesikuormitusta (kemiallisen hapenkulutuksen mukaan) yli puolella tuotantotonnia kohden. Kemiallinen hapenkulutus ilmaisee jäteveden sisältämien hapettuvien orgaanisten aineiden määrän. Se mittaa tehokkaasti, miten jätevedet vaikuttavat vesistöön.
Kaikkien sellu- ja paperitehtaidemme jätevedet käsitellään jätevedenpuhdistamossa. Siellä kiintoaineet poistetaan vedestä yleensä ensin painovoiman avulla. Sen jälkeen biohajoava orgaaninen materiaali biologisessa käsittelyssä yksinkertaisiksi aineiksi ja biomassaksi, jota voidaan käyttää edelleen esimerkiksi energiantuotannossa tai lannoitteena.
Useimmissa tehtaissamme tämä käsittely on niin tehokas, että se poistaa vedestä suurimman osan orgaanisesta aineksesta.
Osa tehtaista käyttää vielä tehokkaampia menetelmiä ja lisävaiheita puhdistuksessa, kuten suodatusta, hapetusta ja kemiallista käsittelyä. Nämä auttavat vähentämään jätevesien kemiallista hapenkulutusta entisestään.
2030-vastuullisuustavoitteisiimme vaikuttavat monet eri tekijät, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Vedenkäytössä kaikki vastuullisuustavoitteemme liittyvät jollakin tavalla jäteveteen. Uskomme, että voimme tällä alueella vähentää aiheuttamaamme kuormitusta merkittävästi.
Tavoitteenamme on vähentää jätevesikuormitusta (kemiallisella hapenkulutuksella mitattuna) 40 prosentilla ja jäteveden määrää 30 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna. Aiomme myös käyttää sataprosenttisesti kierrätettyjä ravinteita jätevedenpuhdistamoiden tarvitsemista lisäravinteista vuoteen 2030 mennessä.
Jotta voimme saavuttaa nämä vaativat tavoitteet, emme tyydy tekemään asioita kuten ennen, vaan haastamme itsemme kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia teknologioita. Useat edistykselliset tehtaamme näyttävät jo mallia muille tehtaille, jotka ottavat parannuksia käyttöön tulevina vuosina.
Eturivin tehtaisiin kuuluvat esimerkiksi UPM Nordland Saksassa ja UPM Changshu Kiinassa. Nämä tehtaat ovat jo luokkansa parhaita vedenkäytöllä ja kemiallisella hapankulutuksella mitattuna. Lisäksi ne testaavat uusia ratkaisuja ja teknologioita, joiden avulla vesi voidaan palauttaa kiertoon jäteveden puhdistuksen jälkeen.
Suomessa olemme ryhtyneet mittaviin toimenpiteisiin, jotta saavuttaisimme vuoden 2030 tavoitteemme käyttää jätevedenpuhdistamoissa vain kierrätettyjä ravinteita: otamme vastaan prosessijätevesiä muilta teollisuusaloilta ja käytämme niitä osana lisäravinnetarvetta. Hyödyntämällä nämä ravinteet muualta (omista ja muiden jätevesistä) voimme vähentää vesistöjen rehevöitymistä kokonaisvaltaisesti.
UPM Rauma on jo saavuttanut tämän tavoitteen, ja kuusi muuta tehdasta on korvannut jäteveden käsittelyssä perinteisesti käytettyjä ravinteita biokaasuvoimaloiden ja muiden tehtaiden rejekteillä eli väkevöityneillä jätevesillä, joista on jo poistettu puhdasta vettä.
Pitkällä aikavälillä haluamme muuttaa vedenpuhdistuslaitokset resurssien talteenottolaitoksiksi. Tavoitteemme on ottaa talteen ja kierrättää ravinteita, lisätä veden uudelleen käyttöä ja muuttaa vedenpuhdistuslaitokset sähkön nettokuluttajista energianeutraaleiksi tai jopa sähkön tuottajiksi. Käytännössä meidän pitää etsiä entistä energiatehokkaampia käsittelytapoja ja testata uusia tekniikoita, joiden avulla voimme rakentaa huomisen vedenkäsittelylaitoksia.
Lähes kaikki tuotantolaitoksemme sekä puunhankinta- ja metsänhoitotoiminnot käyttävät sertifioituja ympäristöjärjestelmiä.
Käytämme kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaista ympäristöjärjestelmää useimmissa tuotantolaitoksissamme. Kaikki UPM:n sellu- ja paperitehtaat Euroopassa, UPM Fray Bentosin sellutehdas Uruguayssa ja Changshun paperitehdas Kiinassa ovat mukana EU:n vapaaehtoisessa EMAS-järjestelmässä (EU Eco-Management and Audit Scheme).
Molempien järjestelmien mukaisesti käytössämme on prosesseja, jotka vähentävät vesivaroihin vaikuttavien ympäristövahinkojen riskiä.
Mittaamme ja seuraamme jatkuvasti vaikutustamme vesistöihin ja omaa kehitystämme veden käytössä ja käsittelyssä. Tämä auttaa meitä lisäämään läpinäkyvyyttä, noudattamaan säädöksiä sekä löytämään mahdollisuuksia kehittää toimintatapojamme ja hallintajärjestelmiämme.
Seuraamme vesien käyttöä ja vesialueiden tilaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä monista eri syistä. Seuranta on jatkuvaa, ja sitä tehdään sekä ennakoivasti että osana lakisääteisiä velvollisuuksiamme.
Seuraamme ja arvioimme säännöllisesti vesistöjen päästötasoja yhdessä viranomaisten kanssa. Joillakin alueilla käytämme apuna myös vesitutkimuksia, kun arvioimme jätevesien haitallisia vaikutuksia kaloihin ja muihin vesistöjen organismeihin.
Muita esimerkkejä ovat viljelymetsien vesitalouden pitkäaikainen seuranta ja poikkeamien raportointi tehtaillamme, minkä arvioinnissa käytetään kuuden pisteen asteikkoa ja ennakoivaa havainnointia osana Clean Run -ohjeitamme. Tämä prosessi auttaa meitä korjaamaan tilanteet, joissa on mahdollisuus lupaehtojen rikkomiseen. Lisäksi se auttaa huomaamaan läheltä piti -tilanteet ja poikkeamat parhaista käytännöistä mutta myös mahdollisuudet toimintojemme jatkuvaan parantamiseen.
Lisäksi teemme veden riskianalyysejä kaikilla sellu- ja paperitehtaillamme, ja raportoimme vedenkuormitusriskistä tehdaskohtaisesti.
UPM:n eniten vettä käyttävät tuotantolaitokset sijaitsevat alueilla, joilla on paljon vettä. Lisäksi puuviljelmämme sijaitsevat alueilla, joilla vesivaroja on riittävästi. Tämä tarkoittaa, että vettä riittää hyvin paikallisyhteisöille.
Vuoden 2020 lopussa WWF otti käyttöön päivitetyn vesiriskityökalun (Water Risk Filter 5.0). Siinä on uusia ominaisuuksia, kuten simulointi vuosille 2030–2050 perustuen +1,5 asteen (optimistinen), +2 asteen (nykyisen kehityksen mukainen) ja +3,5 asteen (pessimistinen) ilmastoskenaarioihin, jotka noudattavat TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosuren) suosituksia. Päivitimme vuonna 2019 tehdyn vesiriskianalyysimme ym. työkalun avulla ja vuoden 2020 tiedoilla vuosille 2021, 2030 ja 2050. Sellu- ja paperitehtaiden lisäksi analyysi kattoi myös UPM Biochemicals, UPM Biofuels, UPM Raflatac ja UPM Plywood -liiketoiminnot.
Skenaariotyö| UPM.COM
Arvioimme vaikutuksiamme vesistöihin
ja veden laatuun
Olemme olleet mukana useissa toimitusketjumme projekteissa, missä on arvioitu toimintamme vaikutuksia vesistöihin ja veden laatuun. Ohessa UPM Nordlandin paperitehtaalle Saksassa tehty tutkimus (EN).