Biologiset jätevedenpuhdistamot
UPM käsittelee kaikki jätevedet nykyaikaisissa vedenpuhdistamoissa ennen niiden laskemista vesistöihin. Tämä tapahtuu kaikissa UPM:n sellu- ja paperitehtaissa. Useimmilla tehtailla on oma jätevedenpuhdistamo, ja osa tehtaista puhdistaa jätevetensä kunnallisessa puhdistamossa.
Meritaimen ja siika ovat esimerkkejä luonnollisista bioindikaattoreista Suomessa. Ponnistelut jätevedenkäsittelyn parantamiseksi eivät ole menneet hukkaan, sillä kumpikin laji on nyt palaamassa vanhoille kutupaikoilleen Raumanjokeen ja Pitkäjärvenojaan, joka virtaa UPM Rauman paperitehtaan alueella.
Tämä on rohkaiseva uutinen, sillä kumpikin laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi Itämeren alueella. Vaikka kalojen yksilömäärät alueella ovat pieniä, ne ovat tärkeitä lajin geneettisen perimän säilymisen kannalta.
Mitä bioindikaattorit ovat?
EU:n vesipuitedirektiivissä on määritetty, että pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila arvioidaan niiden biologisen, hydromorfologisen ja fysikaalis-kemiallisen tilan perusteella.
Vesistöistä saadaan usein niin paljon ekologista tietoa, että kaiken käsittely on mahdotonta. Siksi arviointiin käytetään usein ympäristön tilasta kertovia bioindikaattoreita, joiden avulla tutkitaan vesistön nykytilaa tai ekologisten muutosten syitä.
Tyypillisiä bioindikaattorilajeja ovat vesien makroselkärangattomat, kalat, linnut ja putkilokasvit.
Löydöksemme
Jätevesiä lasketaan vesistöihin useista eri lähteistä, joten yhden tehtaan vaikutuksia on vaikea arvioida.
Koska tavoitteena on saada selkeitä tuloksia jätevesien vaikutuksesta vesistöihin, seuranta tulisi suunnitella tätä silmällä pitäen.
Hyvä esimerkki onnistuneesta seurannasta on Kymijoki, jossa on näytteenottopaikat sekä tehtaan ylä- että alajuoksulla. Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry on tehnyt Kymijoen tilan tutkimusta jo yli 50 vuoden ajan, indikaattorilajien, kuten kalojen, selkärangattomien pohjaeliöiden ja piilevien perusteella. Esimerkiksi surviaissääskien (selkärangaton pohjaeliö) runsas määrä Kymijoessa osoittaa, että joen sedimenttien tila on kohentunut.
Vuonna 2018 toteutettiin ensimmäisen kerran yhteistarkkailussa Kymijoen koskipaikkojen pohjaeläintutkimus, jossa otettiin näytteitä tehtaan yläpuolisesta Pessankoskesta sekä neljältä koskipaikalta kuormituksen alapuolella. Kaikilla pääuoman koskipaikoilla pohjaeläimistö vastasi ekologisten tilamuuttujien mukaan erinomaisesti vastaavan luonnontilaisen koskialueen pohjaeläinyhteisöä. Mukana oli myös uhanalaiseksi luokiteltua lajistoa. Kymijoen tila ja biodiversiteetti ovat kohentuneet huomattavasti menneisiin vuosikymmeniin verrattuna, kun jätevesien puhdistus on tehostunut.
Uusimpien vuonna 2022 julkistettujen tulosten mukaan UPM Kymin vesistökuormituksen ympäristövaikutus surviaissääskiyhteisöihin voidaan todeta vähäiseksi ja pohjaeläinyhteisöjen indikoivan lievästi karua joen tilaa.
Kaikki UPM:n paperi- ja sellutehtaat julkaisevat ympäristöselontekoja eli EMAS-raportteja. Lisäksi monet tehtaat raportoivat myös tehdasaluetta ympäröivien vesistöjen tilasta. Biologisessa puhdistusvaiheessa jäteveteen liuenneet orgaaniset epäpuhtaudet ja ravinteet poistuvat tehokkaasti.
